Lappeenrannan Pursiseuran jäsenyys

Lappeenrannan Pursiseurassa on noin 400 jäsentä ja 130 venettä, joista noin sata ovat katsastettuja.

Näin pääset jäsenksi LrPS:aan:

LrPS:n jäseneksi voit hakea, kun:

A) Olet Suomen kansalainen ja Lappeenrannan tai ympäristökuntien asukas ja jäseneksi liittyessäsi ilmoitat mahdollisen veneesi LrPS:n venerekisteriin katsastuksen yhteydessä. Seurassa voi olla jäsenenä niin purje- kuin moottoriveneen omistajia. Jäsenenä voi olla myös ilman venettä.

tai:

B) Olet Suomen kansalainen Lappeenrannan tai ympäristökuntien ulkopuolelta ja
1) … liittyessäsi ilmoitat (mahdollisen) veneesi LrPS:n venerekisteriin katsastuksen yhteydessä ja veneesi kotisatama on Lappeenranta tai sen ympäristökunta,
2) … tai sinulla on kaksi LrPS:n nykyistä jäsentä suosittelijoina (suosittelijat ilmoitetaan jäsenhakemuksessa).

Haen jäsenyyttä:

Hae jäsenyyttä tällä lomakkeella (lomake aukeaa uuteen välilehteen).

Liittymismaksu on kaksinkertainen jäsenmaksu eli 120 €. (Liittymismaksu peritään vain kerran ruokakunnalta, eli perhe- tai juniorijäseneltä (alle 18 v.) liittymismaksua ei peritä.)

Jäsenmaksut ovat 60 € pääjäseneltä ja 30 € kultakin seuraavalta perheen tai ruokakunnan jäseneltä. Alle 18-vuotiaiden jäsenmaksu on 15 €.

Pääjäsenen liittymis- ja jäsenmaksu ensimmäiseltä vuodelta on 180 €. Jäsenmaksu peritään vuosittain ja sen suuruuden määrää vuosikokous. Viimeksi jäsenmaksuja tarkastettiin syyskokouksessa 2017, jolloin vahvistettiin nykyiset jäsenmaksut.

Voit hakea jäsenyyttä myös sähköpostilla. Osoite on info[at]lrps.fi. Ilmoita viestissä seuraavat tiedot:

Junioritoiminta

Seuran junioreja koulutetaan pääasiassa optimisti- ja laserjollilla. Harrastuksen voi aloittaa myös ilman omaa venettä, minkä mahdollistaa seuran oma kalusto. Junnuille järjestetään harjoitusleirejä sekä toimintapäiviä, läpi voidaan pyörittää viikkoharjoituksia eri tasoryhmissä. Lisää toimintaa järjestäviä aikuisia toivotaan mukaan. Lisätietoja täältä.

Kilpailut

Pursiseuran jäsenenä voit osallistua sekä kevyt- että kölivenekilpailuihin. LrPS järjestää vuosittain n. 15 purjehduskisaa.

Matkapurjehdus ja tukikohdat

Seuran matkapurjehdus- ja tukikohtajaosto järjestää vuosittain muutaman eskaaderipurjehduksen. Osallistuminen eskaadereihin on pääsääntöisesti ollut maksutonta. Muissa satamissa laituripaikat ja saunat osallistujat maksavat itse.

Matkapurjehdukseen lukeutuu myös jokavuotinen, jo legendaariseksi muodostunut venemessumatka. Helmikuussa järjestettäville Helsingin kansainvälisille venemessuille matkataan perinteisesti messujen toisena lauantaina.

LrPS:llä on kaksi omaa tukikohtaa: ”Mäntsikkä” (Suuri Mäntysaari) ja ”Parkonperä” (Kurensalo). Lisäksi jäsenillä on mahdollisuus käyttää useita muiden pursiseurojen tukikohtia aina Kuopioon ja Joensuuhun asti.

Mäntsikästä ja Parkonperästä on lisää asiaa jaoston sivulla.

Julkaisut ja some

LrPS julkaisee vuosittain Halssi-jäsenlehtisen. Halssissa kerrotaan tulevan kauden tapahtumista ja tavoitteista. Halssi jaetaan jokaiseen jäsentalouteen sekä tukijoille.

LrPS:n verkkosivut uudistettiin keväällä 2017 ja sivuja ylläpitää useampi henkilö.

Seuran Facebook-seinä on myös aktiivisessa käytössä ja sen toimii avoimena seuralaisten omana tiedotuskanavana.

Telakointi

LrPS järjestää veneiden yhteisnoston ja -laskun Linnoitusniemessä. Lasku on toukokuun alkupuolella, nosto lokakuussa. Seuralle on kaupungilta varattu omaa telakointialuetta Linnoitusniemen kärjestä, johon mahtuu n. 40 seuralaisten venettä.

Yhteisnosto ja -lasku sekä telakointi seuran telakointialueella on jonkin verran edullisempaa kuin erikseen hankittaessa. Puuveneille on oma telakoiti- ja varastotilansa Pallonlahdella.

Tapaamisen ja kokoukset

Talvi- ja telakointikaudella seura järjestää Wilmanrannassa säännöllisesti seurailtoja, joiden nimi on Wilmanrannan Saalinki & Salaatti. Tilaisuuksissa käsitellään purjehdukseen ja veneilyyn liittyviä aiheita. Vuoden 2020 aiheita voi tarkastella täältä.

LrPS:ssä on jäsenistöllä vuosittain kaksi yleiskokousta: syys- ja kevätkokous (vuosikokous). Syyskokouksessa vahvistetaan seuraavan vuoden budjetti ja nimetään hallitus. Keväällä pidettävässä vuosikokouksessa käsitellään edellisen vuoden toimintakertomus ja hyväksytään tulos ja tase. Yleiskokouksissa jäsenillä on mahdollisuus tuoda käsiteltäväksi tärkeäksi katsomiaan asioita.

Lisäksi toivotaan jokaiselta jäseneltä aktiivisuutta osallistua palveluiden tuottamiseen.