Fatmai ja Woodpecker jälleen Kyläniemi Runtin mestareiksi

Lauantaina 19.6. kaikkiaan 20 venekuntaa lähti tavoittelemaan hyvää suoritusta toisen kerran järjestetyssä Kyläniemi Runt DH- eli kaksinpurjehduskisassa. Alkukesän oikukkaat tuulet tekivät kisasta arpapeliä, mutta parhaat miehistöparit saatiin selville.

Tapahtumassa keli vaihteli tyynestä keskituuleen. Pieni Finrating-luokka lähti liikkeelle klo 12 ja isompi luokka (yli 0,9000) kymmenen minuuttia tämän jälkeen.

Kuin joskus ennen: kipparikokous Sarviniemen laivalaiturilla.

Aivan kisan alussa laivue pääsi liikkeelle kohti Mäntysaaren ristiviittaa heikossa 2–3 m/s tuulessa. Veneiden päästessä Rastiluotojen ohitse tuuli tyyntyi käytännössä kokonaan ja vain yksittäiset puuskaukset liikuttivat veneitä – ketä milloinkin.

Tässä vaiheessa johtopaikka vaihteli, joskin isossa luokassa M. Muikun ohjastama Woodpecker (RiPS), K. Hautamaan Piika (ImPS) ja M. Ahosen Onyx taistelivat kärkisijasta. Pienessä luokassa botniat Fatmai (T. Isotalo) ja Lapinha (T. Kotineva) tekivät toisistaan poikkeavan reitinvalinnan – näin Fatmai, R. Väinölän H-vene Lady Alice (ImPS) ja T. Hietamiehen Adele karkasivat muulta ryhmältä.

Piika (edessä) ja Onyx tekivät eroa muihin kisan alkuosuudella. Heikko tuuli vaivasi.

Mäntysaaren ristiviitalta Kutveleeseen kuljettiin kuin kuiskauksessa. Kevyessä kelissä T. Äikkään Suvihuvi saavutti kärkeä ja Woodpecker oli jäänyt kauas Piikasta ja Onyxista. Kuin ihmeen kaupalla Suvihuvi leikkasi Kutveleen avokanavan ensimmäisenä, mutta takaa tulleet Woodpecker, Fatmai, P. Kokon Inffani (RiPS) sekä J. Laitisen Didix (RiPS) saivat kärkiryhmän kiinni. Tässä vaiheessa oli selvää, että Fatmai dominoi pienempää luokkaa ja Muikun Pikku-Dehleri oli vahvoilla isossa luokassa.

Hieman ennen Kutveleen kanavaa tuuli nousi hieman ja radalla nähtiin tarkkaa ajoa. Onyx ja Piika kisailivat keskenään, Suvihuvista oli aikaa ottaa fotoja. Woodpecker ja Inffani tulivat vauhdilla kohti kärkikolmikkoa.

Piika ja Woodpecker ajoivat Kutveleen viisaasi ja sen sijaan Onyx ja Suvihuvi jäivät parkkiin Kyläniemen katveeseen. Myös Didix pääsi lappeenrantalaiskaksikon ohitse ja Inffani löysi oman väylänsä sen vanavedessä.

Petranselällä tuuli mukavasti, 4–6 m/s ja puuskissa jopa enemmän: aluksi kaikki ajoivat spinaakkereilla, mutta pian tuulikulma muuttui niin, että Onyx, Suvihuvi ja tässä vaiheessa kärkeen siirtynyt Woodpecker vaihtoivat genuaan. Inffani jatkoi spinnulla hieman alempaa kurssia ja Didix pääsi genaakkerilla, asymmetrisellä lentävällä keulapurjeella spinnuveneitä ylemmäs. Ja tietysti Fatmai ajoi spinaakkerilla niin pitkälle kuin mahdollista.

Petralla vedettiin jo vauhdilla: Onyx hieman edellä, pienen luokan voittaja Fatmai ajoi omaa kisaansa kelloa vastaan.

Suvihuvi painoi Fatmaista, joka Botnioille tyypillisesti ajoi spinaakkerilla varsin korkeaan tuulikulmaan asti. Co-skipper Antti Uotila tarkkana purjeen etureunan kanssa.

Kisaa oli käyty noin viisi tuntia ja tuomarialuksena toiminut Jamppa Kohosen sompailema m/s Nicolina oli parkeerannut itsensä Petrasaaren kupeelle ja merkitsi sitä, että Nicolinan masto ja Petrasaaren punainen viitta muodostivat maalilinjan: Piika leikkasi linjan nopeimpana, Woodpecker vain 30 sekuntia sen jälkeen. Tasoituksissa toiseksi sijoittunut Inffani saapui maaliin noin kolme minuuttia kärkeä perässä – ja siinä välissä maaliin saapui kolme muuta venettä: Didix, Onyx ja Suvihuvi. Isommassa luokassa oli mukana 11 venettä, ja kärjen ja 11. sijoittuneen Sairan poikien ajaman Djangon erotus maaliviivalla oli miltei 50 minuuttia.

LrPS:n Tommi Isotalo ja Fatmai tuli ansaitusti ykköseksi pienessä luokassa. Reima Väinölän Lady Alice oli toinen ja Teemu Hietamies ja Adelé ajoi kolmanneksi. Alle 0,9-kertoimen luokassa oli mukana 9 venettä, joista yksi jätti matkan kesken. Kärki-Fatmain ja 8. sijoittuneen L. Pulkkisen ohjastaman Camillen välinen ero oli hieman yli 50 minuuttia. Pisimpään matkaa taittoi kuitenkin Eemeli Möllerin H-vene Pohjan Akka.

Isomman luokan keski- ja jälkiryhmässä H. Viitikko teki Tatatu II-veneellä oman suorituksen ja jälkiryhmässä A. & T. Hovi Ava-veneellää, J.K. Haapasalo Tuulialla, M. Ikonen Tiffanylla sekä Django saivat kiriapua toisistaan. Alemmassa luokassa laivue hajosi hieman laajemmalle ja esimerkiksi kolmen H-veneen välinen ero oli merkittävän suuri. Tosin P. Merelän H-veneen Melodyn ja E. Häklin Maxi Fenix Sinonen ero oli vaivaset 9 sekuntia – tasoitustuloksen ollessa reilusti H.n eduksi.

Tulokset:

Taas oli järjestetty hieno tapahtuma ja osoitus hyvästä yhteistyöstä LrPS:n ja RiPS:n kesken. Kisaan osallistui veneitä viidestaä seurasta (RiPS, LrPS, ImPS, JV ja MPS) sekä 39 purjehtijaa, vaikkakin yhdessä veneessä oli 3-henkinen miehistö (Jorkka, Kullervo ja Haapis). DH-purjehdus näyttäisi kokoavan aina vaan enemmän veneitä kisoihin ja jännityksellä odotetaan tekeekö Saimaaranking-toimikunta linjanvetoja tulevien kesien kisakalenterista ja DH-starttien lisäämisestä ranking-sarjaan. Nyt epävirallisen Saimaan DH-mestaruuden uusivat viime vuoden voittajat Woodpecker ja Fatmai – olisiko Pohjois-Saimaalta näille sankareille löydettävissä haastajaa?

(Kuvalähteenä on Suvihuvin kannalta näppäiltyjä kuvia, lisää kuvia mm. Saimaaranking Facebook-ryhmän sivuilla, a la Sauli Väisänen // Lisää kuvia saattaa olla tulossa muista lähteistä. Voit lähettää omat otoksesi osoitteeseen: info@lrps.fi)

Yleisötilaisuus: Kutilan kanava, ma 14.6. klo 17 (T:saari ja Teams)

Kutilan kanava -hanke edistyy. Projektista pidetään sidosryhmien ja yleisön hybriditapaaminen maanantaina 14.6. klo 17 alkaen. Tapahtumapaikkana on Taipalsaaren kunnantalo ja tilaisuuteen voi osallistua myös verkon välityksellä. Paikalla on hankevastaavia sekä asiantuntijoita monelta eri alalta.

Kutsu ja osallistumisohje tilaisuuteen

Katsaus Kutilan kanavan valmistelu- ja rahoitustilanteeseen 

Kutilan kanavan seurantaryhmän kokous pidettiin 4.6. ja kokouksessa käytiin läpi hankkeen edistymisen kannalta tärkeitä asioita:

Hankkeesta on jätetty valtioneuvostolle talousarvioesitys, jossa eriytettynä kanava- ja siltaosuus (Liikene- ja viestintäministeriöön) ja pumppaamojen osuus (Ympäristöministeriö). Asiaa on eri yhteyksissä myös esitelty valtionhallinnon edustajille. Valmistelussa on myös rahoitusaloite Teollisuus- ja elinkeinoministeriölle.

Omarahoitukseen liittyen Ruokolahden kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen osallistua hankkeeseen 30 000 € panoksella. Etelä-Karjalan liitto avaa kesäkuussa maakunnan omaehtoisen kehittämisrahoituksen haun. Taipalsaaren kunnalla on mahdollisuus hakea tästä ohjelmasta 80 % tukea kanavan valmisteluhankkeen kustannuksiin.

Taipalsaaren ja Lappeenrannan välinen yhteistyösopimus hankkeen toteutuksesta on hyväksytty. Suunnittelun valmistelu etenee.

Myös Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen puolella valmistelutyötä on tehty ja mm. tarvittavia lausuntopyyntöjä on jätetty niin että tiesuunnitelman laadinta voi käynnistyä syksyllä. Maa- ja metsätalousministeriön myöntämä 90 000 € tuki pumppaamo- ja muihin ympäristöasioihin liittyvään suunnitteluun odottaa KASELY:ssä kunnan hakemusta.

Seuraavat toimenpiteet

Valtionrahoituksen varmistamiseen tähtäävää edunvalvontaa jatketaan aktiivisesti laajalla rintamalla maakuntaliiton, kuntien ja alueen kansanedustajien voimin. Taipalsaaren kunta jatkaa lupahakemusten valmistelua ja neuvotteluita maanomistajien kanssa.

Seurantaryhmän seuraava kokous on ma 20.9.2021 klo 8.15.

*  *  *

 

LrPS:n jäsenten merkkipäiviä vuonna 2021

Vuonna 2021 LrPS:n merkkipäivien vieton osalta huomio kiinnittyy 85-vuotisjuhlaansa viettävään Risto ”Ripo” Kimmoon. Hän on ollut seurassa aktiivisesti mukana jo aivan perustamisvaiheista lähtien ja tietojemme mukaan osallistunut nuorena poikana seuran perustavaan kokoukseen.

Ripo on ollut seura-aktiivi erityisesti Parkonperän tukikohdan rakentamisen aikaan. Hänen myötävaikutuksellaan on saatu kuljetettua rakennustarvikkeita Lappeenrannasta Puumalan saaristoon ja ahkerana talkoomiehenä hän on ollut ensimmäisiä seuralaisia Parkonperän tonttipaikalla merkitsemässä rakennuksen paikkaa maastoon. Sittemmin Ripo ja folkkari Tottakai oli monelle tuttu näky Kurensalon laiturissa.

Seura lähettää lämpimät onnittelut tänään, Erkinpäivänä syntymäpäiväänsä viettävälle Ripolle kuten myös tänä vuonna kunnioitettavan 85 vuoden iän saavuttavalle Matti Tammelalle sekä muille vuonna 2021 merkkipäiviä viettäville LrPS:n jäsenille!

85 vuotta täyttää:
Risto Kimmo
Matti Tammela

75-vuotisjuhlallisuuksia viettävät:
Esko Hussi
Tauno Hietamies
Juhani Isotalo
Raimo Kaljunen
Kari Lappalainen
Iikko B. Voipio

70-vuoden ikään ovat ehtineet:
Kalle Melanen
Mauri Kokkola
Kari Toukonen
Ilkka Partanen
Pirkko Valkonen
Sakari Vento

60-vuotiaita ovat:
Kari Immonen
Ulla Käkelä
Juha Mustonen
Petteri Saarnia
Teppo Silvennoinen

50-vuotisjuhlahumua viettävät yhä nuoremmat ihmiset:
Tommi Hirvonen
Niina Koistila
Kim Rintamäki
Tomi Tynkkynen

Sydämelliset onnittelut kaikille!

 

(Kuvituskuva verkosta.)

LrPS ja IKH Lappeenranta yhteistyöhön

IKH Lappeenranta on ottanut myymälävalikoimaansa tunnettuja Musto -purjehdusasuja ja -varusteita. Seuran ja IKH:n välinen yhteistyösopimus tuo Muston tuotteet edullisesti LrPS:n jäsenten saataville IKH Lappeenrannan Myllymäen myymälästä. Myös kotimaisen Mirkan tuotteet ovat LrPS:n jäsenille tuoteryhmäkohteisessa alennuksessa.

Sopimus kattaa tämän purjehduskauden. Yhteistyön myötä IKH ja Musto ovat näkyvästi esillä LrPS:n verkkosivuilla. Purjehtijat tuntevat Musto-tuotemerkin laadusta ja toimivuudesta mitä vaativimmissa oloissa.

Ilona Harjunpää on valmiina IKH Lappeenrannan myymälässä kertomaan lisää Musto-asujen ominaisuuksista (kuva: IKH/Noora).

Yhteistyösopimuksen oikeuttaa LrPS:n jäsenet 25 % alennukseen IKH:ssa olevista Muston myymälätuotteista. Lisäksi, jos seuraväki haluaa, niin voimme tehdä IKH:n kautta laajemman yhteistilauksen Muston tuotteista, jolloin alennus on 30 %. IKH hoitaa paikalle sovitusmallit ja yhteistilauksen Muston maahantuojalta.

–Musto-valikoimamme on vielä alkuun hieman rajallinen ja tuotteet on valikoitu enemmän lifestyle-puoli edellä. Purjehtijoiden toiveita otetaan vastaan, ja olemme pohtineet, että seuraavan tilaukseen ottaisimme mukaan vaikkapa purjehdushanskoja, IKH-Lappeenrannan Ilona Harjunpää kertoo.

IKH on monipuolinen työ- ja turvavälineiden, kemikaalien ja varaosien erikoiskauppa Lappeenrannan Myllymäessä. Sopimukseen kuuluu myös, että seuran jäsenet saavat alennusta myös Mirkan tuotteista ja ale-prosentit vaihtelevat tuoteryhmittäin.

Lisätietoja:
https://www.ikh.fi/
https://www.musto.com/

 

 

–Mediatiimi

LrPS ry:n huomioita Lappeenrannan kaupungin Meijän City -kehittämissuunnitelmaan

Satama-alue, Myllysaaresta Pallonlahdelle ulottuva maisemakokonaisuus, on keskeinen osa lappeenrantalaista maisemaidentiteettiä. Siihen kuuluvat oleellisesti laivat, purjeveneet ja moottorialukset. Lappeenrannan satama-alue on suosittu vierailupaikka muualta tulevien veneilijöiden keskuudessa ja voidaan sanoa, että ilmapiiriltään ja tunnelmaltaan paikka on ainutlaatuinen Saimaan alueella.

LrPS on valmistellut Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnittelulle tässä artikkelissa esitetyn muistion, joka on lähetetty kaupunkisuunnittelun sähköpostiin pe 7.5.2021.

Lisäksi seuran työryhmä on valmistellut oheiset vastaukset kaupungin otakantaa-palvelussa oleviin kysymyksiin niissä kohdin, jotka vaikuttavat purjehdus- ja veneilyharrastuksen teemoihin tulevaisuudessa. (Kussakin vastauksissa viitataan myös ko. muistoon lisätekstillä: ”Muut LrPS ry:n asiaan keskittyvät huomiot on välitetty osoitteeseen kaupunkisuunnittelu@lappeenranta.fi ja seuran muistio on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.lrps.fi.”)

Mitä mieltä olet saunamaailman sijoituspaikasta Linnoituksen kärjessä?
LrPS ei lähde arvioimaan potentiaalisten saunamaailmayrittäjien kantoja  parhaasta saunamaailman sijainnista. Sen seura voi tuoda esille, että saunamaailman asiakkaille voisi ehkä olla kiinnostavampaa katsella Linnoituksen silhuettia vasten laskevaa aurinkoa. Myös iltavalaistuksessa ja talvella Linnoitus näyttää esim. Myllysaaren suunnalta katsottua todella hienolta.

Mihin asioihin saunamaailman jatkosuunnittelussa tulisi mielestäsi kiinnittää huomiota?
Suurin huomio kiinnittyy siihen, että mahdollisen saunamaailman alta katoa 65 veneen talvisäilytyspaikat. Myös alueen muuhun toimivuuteen (raskasliikenne, veneiden siirtely, nosto- ja laskupaikat jne.) tulee edelleen huomioida asemakaavaa laadittaessa. 

Mitä mieltä olet Pallonlahden (K21) kehittämissuunnitelmasta?
Oli lievä pettymys, että Pallonlahtea ei ole suunnittelussa huomioutu esim. uppoamarunkoisten (syväys n. 1 m) moottoriveneiden talvisäilytysalueena. Ehkä tätä asiaa voidaan vielä tutkia suunnitelman edetessä.

Mitä mieltä olet Linnoituksen kärjen ja Rapasaaren (K15) kehittämissuunnitelmasta?
Suurin huomio kiinnittyy siihen, että mahdollisen saunamaailman alta katoa 65 veneen talvisäilytyspaikat. Myös alueen muuhun toimivuuteen (raskasliikenne, veneiden siirtely, nosto- ja laskupaikat jne.) tulee edelleen huomioida asemakaavaa laadittaessa.
Rapasaaren osalta on todettava, että kesällä 2021 valmistuvan uuden Rapasaaren laiturialueen toimiminen isojen (10-30 tn) alusten talvipaikkana on syytä tutkia huolellisesti.

Mitä mieltä olet Sataman suoran (K16) kehittämissuunnitelmasta?

Veneilyn kannalta alue erottuu lähinnä talvisäilytysalueresurssina. Mikäli Saimaan Kanavan laajennus tuo isompia matkustaja-aluksia satamaan, on todennäköistä, että laivalaituria on jatkettava Sataman suoran alueelle. Talvipaikkana alueen parempi jäsentäminen on aiheellista ja paremmalla viher- ja pysäköintialueiden järjestämisellä alueen tilatehokuutta voidaan parantaa. Myös tarpeellisten maisemallisten kiintopisteiden toteuttaminen on tarpeellista ko. alueelle.

Tulostusvalmis pdf-tiedosto on tässä linkissä

[Koko raportti on luettavissa oheisesta pdf-linkistä tai kuvituskuvan alapuolelta:]


 

 


7.5.2021, Lappeenranta
LrPS ry:n työryhmä:
Topiantti Äikäs, LrPS:n kommodori (040 716 4188, topiantti.aikas[at]lrps.fi)
Antti Ryynänen, LrPS:n varakommodori
Timo Nurmi, LrPS:n Kiinteistöjaoston pj.

LrPS ry:n huomioita Lappeenrannan kaupungin Meijän City -kehittämissuunnitelman luonnokseen, kohdentuen erityisesti seuraaviin Kehittämiskortteihin:

Satamatoiminnot, talvisäilytysalueet ja satama-alueen toiminnallisuuden kehittäminen

1) Nykytilanteen tarkastelu

Satama-alue, Myllysaaresta Pallonlahdelle ulottuva maisemakokonaisuus, on keskeinen osa lappeenrantalaista maisemaidentiteettiä. Siihen kuuluvat oleellisesti laivat, purjeveneet ja moottorialukset. Lappeenrannan satama-alue on suosittu vierailupaikka muualta tulevien veneilijöiden keskuudessa ja voidaan sanoa, että ilmapiiriltään ja tunnelmaltaan paikka on ainutlaatuinen Saimaan alueella.

Paikallisten purjehtijoiden ja veneilijöiden kannalta satama on palvellut niin laituri- ja kuin talvisäilytyspaikkana aina niin kauan kuin Lappeenrannassa on asuttu. Aktiivinen veneilyharrastus on käynnistynyt Lappeenrannassa 1950-luvun alussa ja Pursiseura on perustettu vuonna 1952. Moottoriveneseura on perustettu vuonna 1965. Näiden seurojen parissa on ollut tuhansia lappeenrantalaisia tavallisia kuntalaisia, veneilijöitä ja luontoihmisiä. Veneet ovat aina kuuluneet kiinteästi Lappeenrannan satamamaisemaan — niin kesällä kuin talvella.

Nykyisessä satamassa on määrättyjä vahvuuksia. Ajatellen veneiden huoltoa ja varustelua telakoinnin sijainti lähellä Pursiseuran kaupunkitukikohtaa on tärkeä asia. Seura on investoinut 15 vuotta sitten suuren summan rahaa ja valtavan määrän vapaaehtoistyötä paikkaan, satamaan, jossa veneiden kuuluukin olla. Myös muut nykyiset palvelut ovat varsin hyvällä tasolla: polttoaineenjakelu jätevesien tyhjennys, mastonosturi ja muut palvelut vastaavat hyvin toimivan vieras- ja kotisataman tarpeita.

Nykyiset pysäköintialueet lähellä laitureita ja telakointialuetta vähentävät veneväen tarpeetonta autoliikennettä satama-alueella. Vaikka satama-alue voisi olla paremmin jäsennelty, niin nykyiset pysäköintijärjestelyt ovat toimivat – enintään aivan ruuhkaisimpina heinäkuun päivinä satamassa on tungosta.

Talvisäilytyksen osalta voidaan myös todeta, että nykyisellään satamassa veneitä ei ole tarve siirrellä pitkä matkoja nostopaikalta telakointipaikalle. Erityisesti raskaampien, noin 10 tn painavat (ja painavammat) alukset voidaan nostaa suoraan vedestä telakointipaikalle. (Lappeenrannan seudulla on vain yksi autonosturi, jolla nämä nostotyöt onnistuvat.) Myös talvisäilytysalueen perin vaatimattomat olosuhteet (hiekkakenttä, omatoiminen veneiden peittely ja muut työt) ovat pitäneet talvitelakoinnin kustannukset verrattain edullisina.

Satamassa on nykytilanteessa havaittavissa myös puutteita ja ongelmia. Erityisesti isojen alusten nostokaluston kulkuväylät ja toiminta-alueet ovat ahtaita. Alueella ei ole selkeää jäsentelyä siitä, missä on veneiden alue ja missä kulkuväylät ovat. Myös mastonosturin toimivuudessa on niin rakenteellisia kuin ajoittain toiminnallisia vikoja. Nosturilla ei käytännössä voi operoida isompien veneiden mastojen kanssa lainkaan. Myös mastojen säilytykseen tarkoitettuja mastohyllyjä on liian vähän, ja monet joutuvat pitämään mastoa veneen yläpuolella tai jopa vierellä.

Kaikkiaan alueen turvallisuuteen ja ympäristötekijöihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Alueen läpi ajellaan autolla “maisema-ajoa”, jalankulkijoiden liikkumista ei ole mitenkään rajoitettu alueella, joka käytännössä rinnastuu telakka- tai työmaa-alueeksi. Veneiden pohjien peseminen, kunnostaminen ja maalaaminen tapahtuu käytännössä ilman mitään luonnon ja maaperän suojaamista.

Hiekkalinnan hiekasta osa löytää talven aikana tiensä veneiden kannelle, sisään ja purjehdusvälineisiin (vinssit, köysilukot, plokit ja vastaavat). Muutenkin hiekka-alue ei ole optimaalisin toiminnalle, jossa käsitellään purjeita, köysiä, maaleja, lakkoja ja kiillotusvahoja. Myös se, että kaupungin satama-alueelle ei ole edes vuosien saatossa asettunut telakointiin liittyvää yritystoimintaa on toiminnallinen puute. Kaupallisia satamia ja telakointipalveluja (esim. hallisäilytystä) tarjoavia yrityksiä on muualla Lappeenrannassa, mutta niiden resurssit eivät mitenkään riitä kattamaan kaikkien veneiden talvisäilytystä.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että satama-alue, Satamatien varsi, laiturialueet ja talvialueilla telakoitavat veneet ovat tärkeä osa Lappeenrannan urbaania maisemaa, jossa yhdistyy niin kaupunkimme historia, paikallinen kulttuuri sekä monimuotoinen ja vaihteleva kaupunkikuva.

2) Yleisiä huomioita Meijän City -suunnitelmaluonnoksesta koskien veneiden säilytystä satamassa

LrPS suhtautuu myönteisesti satama-alueen kehittämiseen. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin huomioitava, että veneiden talvisäilytysalueet ovat edelleen satamassa. Telakointialueita voitaisiin jäsennellä paremmin, jotta uudet toiminnot ja veneet mahtuvat jatkossakin satamaan.

Talvikaudella 2020–2021 sataman alueella on ollut 159 venettä. Jakauma: 86 purjevenettä, 56 uppoumarunkoista moottorivenettä ja 18 isoa, 10–25 tn painavaa isoa alusta (tilanne: 24.4.2021).

Kesäajan osalta on huomattava, että pysäköintialueiden riittävyys oli turvattava; toisaalta veneilijät ymmärtävät, että pidempiaikainen auton säilytyspaikka voi löytyä myös hieman kauempaa, kuin aivan laiturin vierestä.

Satamatoimintojen kannalta on syytä tunnistaa, että veneitä on hyvin erilaisia ja niiden huolto- ja palvelutarpeet vaihtelevat. Saimaan kanavan sulkuja ollaan lähivuosina pidentämässä. Se mahdollistaa pian yli 80 metriä pitkien matkustajalaivojen saapumisen Saimaalle. Onko Meijän City -pohdinnoissa huomioitu, että Lappeenrannan satamaan tulisi laituritilaa uusille, uuden teknologian ja suunnitteluideologian mukaisille matkustaja-aluksille?

Vapaa-ajan veneiden kokohaitari on laaja: helpommin vene kulkee omalla trailerilla veteen ja ylös vedestä ja talvisäilytykseen muualle (kaupungin rakennusmääräysten mukaan tietyn kokoisia traileriveneitä voi säilyttää vaikka omalla pihalla). Viime vuosina eniten myyty veneluokka on juuri trailerikuljetuksilla liikkuvat “day-cruiser” -tyyppiset pienveneet.

Toisaalta purjeveneiden koot ovat suurentumassa. Se antaa vaatimuksia laitureille, syväyksille, kiinnityspaikoille, septi- ja tankkauspalveluille (polttoaineet, vesihuolto, maasähkö) sekä erityisesti talvisäilytykselle. Tässä mielessä sataman maa-alueiden kantavuuksiin ja rakennekerroksiin tulisi jatkorakentamisessa kiinnittää erityistä huomiota: nyt satamassa on alueita, joille iso autonosturi ei voi liikkua.

Sataman suora (K16)

Veneilyn kannalta alue erottuu lähinnä talvisäilytysalueresurssina. Mikäli Saimaan Kanavan laajennus tuo isompia matkustaja-aluksia satamaan, on todennäköistä, että laivalaituria on jatkettava Sataman suoran alueelle. Talvipaikkana alueen parempi jäsentäminen on aiheellista ja paremmalla viher- ja pysäköintialueiden järjestämisellä alueen tilatehokuutta voidaan parantaa. Myös tarpeellisten maisemallisten kiintopisteiden toteuttaminen on tarpeellista ko. alueelle.

Linnoitusniemi ja Rapasaari (K15)

Tässä muistiossa (ja aiemmissa seuran ja kaupungin edustajien välisissä keskusteluissa) on käsitelty laajemmin Linnoitusniemen tilannetta. Suurin huomio kiinnittyy siihen, että mahdollisen saunamaailman alta katoa 65 veneen talvisäilytyspaikat. Myös alueen muuhun toimivuuteen (raskasliikenne, veneiden siirtely, nosto- ja laskupaikat jne.) tulee edelleen huomioida asemakaavaa laadittaessa.

Rapasaaren osalta on todettava, että kesällä 2021 valmistuvan uuden Rapasaaren laiturialueen toimiminen isojen (10–30 tn) alusten talvipaikkana on syytä tutkia huolellisesti.

Pallonlahti (K21)

Oli lievä pettymys, että Pallonlahtea ei ole suunnittelussa huomioitu esim. uppoumarunkoisten (syväys n. 1 m) moottoriveneiden talvisäilytysalueena. Ehkä tätä asiaa voidaan vielä tutkia suunnitelman edetessä.

3) SWOT-tarkastelu veneilytoimintojen kannalta

Vahvuudet

Heikkoudet

Mahdollisuudet

Uhkat

4) Veneilytoimintojen kannalta oleellista huomioida

4.1) Kesäkäyttö

Normaalien laituripaikkojen sekä kylkikiinnityspaikkojen lukumäärä ei saisi pienentyä asemakaavamuutoksen myötä. Veneet ja laivat kuuluvat elimellisesti Lappeenrannan sataman urbaaniin maisemaan. Laivat, veneet ja satamatoiminnot ovat tärkeä osa Linnoitusniemen alueen identiteettiä sekä henkistä ilmapiiriä.

Autojen (pidempiaikainen) pysäköinti tulisi järjestää paikkafiksusti: nyt Linnoitusniemen alueella on varsin villi tapa jättää autoja eri alueille. Myös huoltoliikenteen järjestäminen tulisi miettiä huolellisesti. Myös alueen kevyenliikenteen väylien turvallisuutta tulisi tarkastella suhteessa veneiden kuljetukseen ja liikutteluun satama-alueella. Erityisesti tämä koskee kevät- ja syysaikoja, mutta myös kesällä.

4.2) Talviaika

Vaikka asemakaavan valmistelu on käynnissä ja alueen asemakaavamuutos edistyy, niin voidaan nähdä, että aivan heti alueen jatkorakentaminen ei ole ajankohtaista. Näin ollen jo nykyisiä liikennejärjestelyjä tulisi parantaa esim. niin, että satama-alueella kiellettäisiin liikennemerkein turha ajelu veneiden talvisäilytysalueella.

Jalankulkijoita tulisi myös ohjata pois välittömästi veneiden telakointialueelta, joka käytännössä on työmaa-aluetta. Alueella on turvallisuuden riskitekijöitä. Syys- ja kevätkaudella veneitä nostetaan, liikutellaan ja siirrellään satamassa isoilla autonostureilla, kuoma-autoilla ja traktoreilla. Tälle toiminnolle ja liikenteelle tulisi varata mahdollisimman turvalliset olosuhteet eristämällä muu autoliikenne ja jalankulkuliikenne pois telakka-alueelta.

Lisäksi uudessa suunnitelmassa on varattava riittävä alue yhdistelmäajoneuvojen liikkumiselle betoniplattan ja veneluiskan alueella. Tämä tarkoittaa, että mahdollista saunamaailman tontin sijoittelua on tutkittava raskaan liikenteen liikkumisen suhteen.

5) Saunamaailman sijainti

LrPS ei lähde arvioimaan potentiaalisten saunamaailmayrittäjien kantoja parhaasta saunamaailman sijainnista. Sen seura voi tuoda esille, että saunamaailman asiakkaille voisi ehkä olla kiinnostavampaa katsella Linnoituksen silhuettia vasten laskevaa aurinkoa. Myös iltavalaistuksessa ja talvella Linnoitus näyttää esim. Myllysaaren suunnalta katsottua todella hienolta.

6) Mitä hyvältä veneiden koti- ja vierassatamalta vaaditaan

Tähän osioon olemme kirjanneet muutamia keskeisiä näkökulmia, joita hyvältä ja toimivalta venesatamalta vaaditaan:

Erittäin hyvää ja suunnitelmaluonnoksen jatkokehittelyyn liittyvää lukemista on saatavilla näistä linkeistä:

Espoon kaupunki: Veneiden talvisäilytyksen kokonaistarkastelu

Helsingin kaupunki: Veneiden talvisäilytys Helsingissä

7) Muuta

Vaikka pursiseuran piirissä ymmärretään hyvin se, että satamatoiminnot ja vaikkapa talvisäilytyspaikkojen järjestäminen veneilijöille ei ole enää kuntien ydintehtävää, niin Lappeenrannan eduksi on se, että kaupunki huomioi riittävällä tavalla elinvoimaisen satamaympäristön kehittämisen kaikille käyttäjäryhmille.

Satamassa kuuluu olla tilaa liikentoimintaperustaiselle yrittämiselle sekä harrastuspohjaiselle veneilyn edistämiselle. Purjeveneet, moottoriveneet, laivat ja satamatoiminta yleensäkin ovat keskeinen osa lappeenrantalaista identiteettiä, jolla on tärkeä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden takaajana.

Lappeenrannan satama-alue on luonteeltaan ns. kaupunkiranta, jossa on monenlaista toimintaa: jäätelökioskeja, veneitä, huoltohommia tekeviä “vanhempia asiantuntijoita”, perheveneilijöitä ja huikeista maisemista nauttivia kulkijoita.

LrPS näkee mahdollisen Saunamaailmatoiminnan potentiaalisena yhteistyökumppanina.

Mieluummin purjehdin!

 

*  *  *

LrPS:n Junnuleiri kaipaa apua järjestämiseen

Näyttää siltä, että koronarajoitukset ovat Etelä-Karjalassa hiljalleen helpottamassa – toki seuraamme tilannetta tarkasti ja toimimme annettujen määräysten mukaisesti.

Seura on aktivoimassa lasten ja nuorten toimintaa: vuonna 2019 järjestetty Wilmanrannan Junnuviikko olisi tarkoitus järjestää myös tällä purjehduskaudella. Hyväksi havaittu ajankohta, kesäkuun alku, heti koulujen päättymisen jälkeen näyttäisi olevan mahdollinen. Vuonna 2020 Junnuviikko peruttiin kansallisten koronarajoitusten takia.

Juniori- ja kevytvenejaosto on Matias Turusen johdolla valmistellut leiriä, mutta nyt Matiaksen ja muutaman muun seura-aktiivin muuttuneen työtilanteen takia mahdollinen leiri kaipaisi reipasta talkooryhmää, joka ottaisi leiristä vetovastuun.

Leirille on suunniteltu otettavan noin parikymmentä 8-15 -vuotiasta nuorta perehtymään jollapurjehduksen perusteisiin. Seuralla on hyvä jollakalusto ja Wilmanranta on mitä parhain paikka pitää ns. viikkoleiriä.

Meillä on hallituksessa sellainen kutina, että Lpr:ssa olisi kysyntää ja suoranaista patoutunutta tarvetta seuran organisoimalle junnuleirille.

Junnuviikon läpivientiin tarvitaan 4-5 hengen aktiivinen porukka, jolla olisi mahdollisuus olla mukana leirillä ma-pe 7.-11.6. päivisin (n. klo 9-15) järjestämässä paikan päällä leiriaktiviteetteja leiriläisille. Matias on valmistellut ohjelmaa ja peruskuviot (ruokailut, ryhmäjaon perusteet, harjoitteet jne.) ovat selvillä, mutta nyt todella tarve leirin vetäjille.

Junnujaoston sivulla on Matiaksen yhteystiedot ja ilmoittautumisia otetaan vastaan myös osoitteessa info[at]lrps.fi

Hallituksen psta,
-Topiantti, kommodori

Kölintervaaja 2021: Virve Juntunen

LrPS:n perinteinen Kölintervaustapahtuma järjestettiin tänäkin vuonna ”etätapahtumana” ja tilaisuus taltioitiin 1.5.2021 Wilmanrannan edustalla. Kölintervaajaksi LrPS:n hallitus kutsui yrittäjä, ekonomi ja LMS:n kommodori Virve Juntusen.

Katso tallenne tilaisuudesta:

Videon kuvaus ja leikkaus: Patric/VMH Productions

 

LrPS luovutti aktiivisesti veneily ja Saimaata harrastavalle Juntuselle jäsenviirin, joka koristaa tästä kesästä alkaen m/s Airiston mastoa:

 

 

Kölitervaajat 1969-2021 näkyvät tästä listasta

 

*  *  *

Työpaja Linnoitusniemen ja kaupunginlahden suunnittelusta

Huomio, huomio!

Kaupunki kutsuu suunnittelemaan kaupunginlahden, ja samalla Linnoitusniemen, aluetta Teams-työpajaan ti 4.5. klo 17.

Liittymislinkki ja -ohje sekä taustainfoa tästä linkistä, josta pääset Lprn kaupungin tiedotteen. 

Kaikki mukaan!

 

Suunnitelma takaa jatkossakin talvipaikat satamassa

LrPS on käynyt aktiivista keskustelua Lappeenrannan kaupunkisuunnittelun kanssa Meijän City -suunnitelmaluonnoksen tiimoilta. Linnoitusniemeä ja ns. Sataman Suora -alueiden kehittäminen vaikuttaa keskeisesti myös purjehduksen ja veneilyn olosuhteisiin tulevaisuudessa. Keskusteluissa on selvinnyt, että suunnitelma takaa talvisäilytys paikat sataman alueella jatkossakin.

LrPS:n hallituksen asettama työryhmä (Ta Äikäs, Timo Nurmi ja Antti Ryynänen) ovat nyt tavanneet kahdesti Lappeenrannan kaupungin edustajat keskustelussa Linnoitusniemen kärjen kehittämissuunnitelmista. Viimeisin tapaaminen oli maanantaina 26.4.2021.Kaupunkia ovat edustaneet kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä ja asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori.
Kokouksessa LrPS toi esille jäsenistön kautta esitettyjä huolia talvipaikkojen poistumisesta suunnitelman toteutuessa.
–Julkisuudessa olleet asemapiirrokset ja havaintokuvat ovat ymmärrettävästi huolestuttaneet jäsenistöämme. Varsinkin isompien ja raskaampien veneiden omistajat ovat olleet aktiivisesti yhteydessä. Keskustelu on ollut varsin hyvää kaupungin kanssa ja näkisin, että seuraa ja varmasti myös Moottoriveneseuraa kuunnellaan huolellisesti kaupungintalolla, toteaa seuran puolelta keskusteluja vetänyt kommodori Topiantti Äikäs.
Äikäs häärii samojen asioiden äärellä myös työelämässä:
–Tässä vaiheessa käydään siis tulevaa asemakaavamuutosta valmistelevaa keskustan kehittämissuunnitelman luonnoskeskustelua. Tästä on vielä aika pitkä matka siihen, mitä kaupunkikehityslautakunta linjaa saunamaailman sijainnista ja lopulta asemakaavamuutoksesta, Äikäs kertoo.

Keskustan kehittämissuunnitelmaluonnokseen sisältyy sekä ydinkeskustan sekä kaupunginlahden alueet. Suunnitelmaluonnoksessa esitelty alue on laaja. Se ulottuu Myllysaaresta Pallonlahdelle ja toisaalta moneen kohteeseen myös keskikaupungilla. Veneilijöitä on eniten kiinnostanut se, millaiseksi perinteinen satama-alue, joka ulottuu Wilmanrannan edustalta Keisarinlaiturille, muodostuu.
Veneiden kesäpaikkoihin suunnitelmassa ei suoranaisesti puututa. Saunan edustalta tulisi poistumaan muutama kylkikiinnityspaikka Linnoitusniemestä, mutta näillekin aluksille löytyvät jatkossa paikat Lappeenrannan satamasta.
Kaupunki on käynyt aiemmin talvella markkinavuoropuhelua mahdollisten saunayrittäjien kanssa. Neuvottelussa kuultiin, että mukana on ollut hyvinkin potentiaalisia yrityksiä ja juuri yrittäjien kanta on ratkaissut sen, että Linnoitusniemi on valikoitunut parhaana monesta muusta paikasta.
Suunnittelun tässä vaiheessa on kuultu monenlaisia kommentteja saunan sijoittamisesta veneiden talvisäilytyspaikoille.
Kaupunginarkkitehti Pimiä näkee, että veneilijöiden esittämät näkemykset on syytä huomioida jatkosuunnittelussa:
–Kaupunginlahti tulee jatkossakin olemaan Lappeenrannan tärkein satama-alue eikä sen toimintaedellytyksiä haluta heikentää. Veneet ja laivat ovat merkittävä osa alueen kaupunkikuvaa, vuoden ympäri.
Kysymykseen Linnoitusniemen alueen kaavoituksen aikataulusta Maarit Pimiä kertoo tässä vaiheessa näin:
–Parhaillaan laaditaan tulevan asemakaavoituksen taustaksi tarvittavia selvityksiä muun muassa alueen rakennettavuuden ja luontoarvojen osalta. Lisäksi tarkennetaan alustavia suunnitelmia mm. tulevista veneiden talvisäilytyspaikoista. Varsinainen asemakaavaprosessi käynnistetään kuitenkin kehittämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen.
–Tavoitteena on, että kehittämissuunnitelma hyväksyttäisiin kesäkuussa. Kesän jälkeen kaupunki tulee avaamaan kilpailutuksen tulevan saunamaailman yrittäjän osalta. Tavoitteena on laatia asemakaavaa tiiviissä yhteistyössä sekä alueen nykyisten käyttäjien, eli veneilijöiden ja veneilyseurojen kanssa, kuin myös tulevan saunamaailmayrittäjän kanssa.

Maanantaina käydyssä neuvottelussa seuran edustajat toivat esille satamassa tehdyn laskelman talvisäilytysalueiden tilankäytöstä.
–Tosiaan, kävin viime lauantaina talvipaikat läpi Wilmanrannasta laivalaiturille, Carelialle. Laskin alueelta kaikkiaan 159 venettä. Voi olla, että laskutoimituksen aikana pari moottorivenettä laskettiin veteen, mutta tulos on tarkka, Äikäs kertoo.
–Alueella on 86 purjevenettä, 55 uppoumarunkoista moottorivenettä ja 18 isompaa alusta, joiden kantavuus on vajaasta kymmenestä tonnista yli 25 tonniin.
–Myöhemmin laskin Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunan sovelluksen avulla alueiden pinta-alat. Selvä havainto on, että Sotakorvauslaiturilla, jolla on 39 pursiseuralaisten venettä, tilan käyttö oli kaikkein tehokkainta. Muilla alueilla oli suhteellisesti ottaen varsin väljää. Tiivistämisen varaa on, Äikäs perustelee.
Myös kaupunkisuunnittelussa on tehty samoja havaintoja.
Suunnittelutyössä kiinteästi mukana oleva asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori kertoo, että talvissäilytysalueita on edelleen selvitetty Linnoitusniemen ja ns. Sataman Suoran alueella:
–Talvisäilytyksessä talvella 2020-21 olleet veneet on kartoitettu huhtikuun alussa ja niiden perusteella on tehty alustavia tarkasteluja alueen tulevista talvisäilytyksen kehittämismahdollisuuksista. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa asemakaavoitukseen liittyen sekä erityisesti tulevana syksynä yhteistyössä veneilijöiden kanssa.
–Tulevan talvikauden talvisäilytys toteutuu joka tapauksessa jo menneen talven mukaisesti ja mahdolliset muutokset alueen talvisäilytykseen toteutuvat sitten tulevina vuosina. Eli meillä on hyvin aikaa suunnitella mahdolliset alueen käyttöön tulevat muutokset, kertoo Veijovuori.

Veneilijöiden kannalta on huojentavaa kuulla, että kaupunkisuunnittelussa on huomioitu saunarakennuksen alueelta poistuvat talvipaikat. Kaupunki tulee viestimään asiasta lähipäivinä ja näin myös laajempi yleisö saa tästä asiasta tiedon. Seura viestiin asiasta myös omilla some-kanavillaan.
LrPS:n edustajat toivat esille myös mahdollisuuden Pallonlahden ranta-alueen ja Rapasaaren kunnostetun laiturin käyttämisestä moottori- ja isojen veneiden talvisäilytysalueina.
Talvisäilytysalueiden mitoituksista ja uusista aluevarauksista Palloon ja Rapasaareen Veijovuori valaiseen näin:
–Missään vaiheessa ei ole ollut tarkoitus poistaa talvisäilytystä esim. sotakorvauslaiturilta tai niin sanotulta Sataman suoralta.

Suunnitelma-aineistoa kaupunkisuunnittelun verkkosivulta:
Artikkeli jatkuu kuvien alla…

Sataman kehittämiseen liittyy paljon mahdollisuuksia. Äikäs näkee, että Lappeenrannan – Suomen St Tropezin – satama-alue on ainutlaatuinen kokonaisuus niin historialtaan kuin kehittämismahdollisuuksiltaan:
–Meillä on yksi upeimmista ”purjehdusareenoista” Suomessa. Purjehduksella ja veneilyllä on jo historiansa ansiosta erityinen asema paikallisen identiteetin kannalta.
–Alueen kehittäminen parantaa sataman liikenneturvallisuutta, alueen hulevesien hallintaa, alueiden asvaltointia ja muutakin ympäristörakentamista, Äikäs pohtii.
Kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa keskusteltiin monesta muustakin aiheesta, esimerkiksi satama-alueen liikenneturvallisuudesta. Seuran edustajat toivat esille veneilijöiden huolen siitä, että talvisäilytysalueella olevaa liikennöintiä tulisi rajoittaa:
–Jäsenistöltä on tullut viestiä siitä, että käytännössä talvisäilytysaluetta tulisi rajata telakka- eli työmaa-alueeksi ja kulkemiseen liittyy vahinkoriskejä, Äikäs huomauttaa ja jatkaa, että näitä rajoituksia tulisi tehdä jo tässä vaiheessa, ennen uusien suunnitelmien voimaantuloa.

Lappeenrannan satama- ja ranta-alueita ollaan siis kehittämässä leveällä pensselillä tulevina vuosina. Seuran näkökulmasta on tärkeä olla mukana pohtimassa uusia vaihtoehtoja ja tuoda kaupungin tietoon niitä asioita, joita ”laituriparlamenteissa” käydään läpi.
Sekä Pimiä että Veijovuori näkevät asian näin:
–Yhteistyötä alueen nykyisten käyttäjien eli veneilijöiden kanssa tullaan jatkamaan ja sen painopiste tulee olemaan tulevana syksynä, kun päästään toivottavasti etenemään asemakaavan laatimisvaiheeseen. Tuolloin on tarkoitus tutustua talvisäilytykseen yhdessä veneilijöiden kanssa myös konkreettisesti paikan päällä ja pohtia yhdessä myös ratkaisuja asiaan.
Kaupunki tulee julkaisemaan oman tiedotteen kaupunginlahden suunnittelun edistymisestä kuluvan viikon aikana. Kaupunginlahden kehittämisen osalta tullaan järjestämään oma esittelytilaisuus ja työpaja viikon päästä, tiistaina 4.5. klo 17:00 Teams-sovelluksen kautta.
Lisätietoja tulevasta työpajasta on kaupunkisuunnittelun nettisivuilta.
–Koko suunnitelma-aineisto on myös tutustuttavissa ko. sivulla ja sieltä löytyy myös linkki suunnitelmaluonnosta koskevaan kyselyyn ja keskusteluun otakantaa.fi -palvelussa, Maarit ja Matti muistuttavat lopuksi.
Pursiseuran mediatiimissä ollaan asian kanssa hereillä ja sama tiedote tullaan jakamaan seuran mediakanavissa.
Vuoropuhelu jatkuu.

HUOM: LrPS tulee jättämään asiaan oman muistionsa kaupungin avaamalle otakantaa.fi-sivulle. Muistiossa otetaan kantaa jäsenistön kautta tietoon tulleista asioista, joka koskevat mm. talvisäilytystä, veneilypalveluja, liikenne- ja toimintaturvallisuutta satama-alueella.

Kuvat: Lprn kaupunki, Kaupunkisuunnittelu

 

*  *  *

 

Kevätkokous: työ jatkuu

Seuran sääntömääräinen vuosikokous pidettiin etäyhteyksin ja muutaman henkilön voimin Wilmanrannasta käsin. Tilit selvitettiin ja vuoden 2020 toimintaa käytiin läpi.

Kokous järjestettiin poikkeusoloissa ja osallistumismahdollisuus oli järjestetty sekä Google Meet -palvelussa sekä rajoitetusti Wilmanrannassa. Kokous sujui vauhdikkaasti: vuosikertomus ja tiliasiat käsiteltiin sujuvasti puheenjohtaja Kim Rintamäen johdattamana. Vuosikertomukseen voi perehtyä tästä linkistä.

Eniten keskustelua käytiin tiedotusasioista, joissa käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Näin keskustellen kokous saatiin päätökseen ja puhetta napakasti johtanut Kim Rintamäki napautti kokouksen päättyneeksi klo 19:32. 

 

*  *  *

 

Yhteistyössä