LrPS putsasi pöydän Oopperaregatassa
Lappeenrannan pursiseuran veneet Onyx, Anna ja Lapinha ajoivat voittoihin tämän vuoden Oopperaregatassa Savonlinnassa. Pienessä luokassa Cascade ja Klubi/Perhe-luokassa Suvihuvi täydensivät LrPS:lle kaksoisvoitot.
Hyvätuulinen ja aluksi aurinkoinen lauantai tarjosi mainiot puitteet hienolle purjehduskilpailulle Savonlinnassa. Aiemmin viikolla oli jouduttu peruttamaan kokonaan Linnansaaripurjehdus Rantasalmella tuulen puuttumisen takia. Rantasalmelta osa kisaveneistä osallistui leikkimieliseen ja säännöiltään hieman väljempään retkieskaaderiin, jossa siinäkin Matti Ahosen Onyx (X-99) nappasi ykkössijan yhdessä Matti ”Kantri” Lahden kanssa.
Oopperaregatta: Tuulta, taistelua ja mastohaveri
Oopperaregatan ison luokan startti oli tasainen ja viereen näytti siltä, että kommodori Mikko Ikosen kipparoima Tiffany (Diva 39) otti Onyxiä paremman ykkösrivin paikan ennen varkautelaisten Fun4Us:ia ja muita. RiPS:n Inffani (Inferno 31, Panu Kokko) jäi jostain syystä ”kolmanteen” riviin. Starttilinja oli sopivan pitkä.
Pienessä luokassa ennalta kovin kamppailu käytiin Elmer Häyrysen Anna (H-vene) ja Saku Vennon Cascaden (Botnia 6) välillä – kovimmat kilpakumppanit jäivät jostain syystä pois tämän vuoden Oopperasta. Lisäksi pienessä luokassa nähtiin mielenkiintoinen uutuus, kun kuuluisan Isotalon dynastian uusin kilparassi Penelope (Sun Odyssey 30i) teki kunnollisen ensiesiintymisen Saimaaranking-sarjassa. Tulos ei ehkä tyydyttänyt Tommia ja Jannea ja pojat lähtivätkin vielä reenaamaan venevauhtia ja genaakkerijiippejä kovan kelin varalle. Penelopen kohtalona oli olla neljällä sijalla.
Kisaluokat kiersivät Savonlinnan eteläpuolella noin 8 mailin rataa. Kun melkein kaikki veneet, paria klubi-luokan pienempää venettä lukuun ottamatta, olivat kiertäneet Takkusaaren vihreän viitan, niin Pitkän Pihlajaveden päälle nousi perkeleellinen puuska. Jälkiryhmässä spinnulla ja genaakkerilla ajaneet veneet kaatuilivat pitkin poikin selkää, edessä menneet isomman luokan veneet olivat päässeet juuri Varisluodon 2,4-metrin väylälle ja fiksusti laskeneet spinnut alas. Puuskan myötä Saku Vennon Cascade surffasi noin kymppiä ja sai vihdoin myös spinnun alas Varisluodon itäviitan kohdalla.
Vierestä seuraten hurjimmat tilanteet koettiin varmasti sitkeästi ja sisulla Saimaan alueen kisoja kiertävässä Smaugissa (First 18 SE), jota Ville John yhdessä Elena-vaimonsa kanssa ajavat tosimielellä – sekä Klubi-luokan veneissä, joissa ei aivan tosissaan oltu kisassa liikkeellä, mutta niissäkin taivasmittarista ehdittiin puuskan myötä nähdä noin 9 knt:n nopeuksia…
Haavereiltakaan ei vältytty: KuoPS:ia edustavasta Asko Hämäläisen Aryasta (Bavaria 35 Match) napsahti masto poikki alemman saalinkiparin kohdalta ja jotain pienempiä purjevaurioita koettiin muissakin veneissä. Jo kisan aikana Aryalta tiedotettiin, että kaikki oli hyvin ja henkilövahingoilta oli vältytty.
Liikkuvaakin kuvaa saatiin: oheisessa videopätkässä Villen ja Elenan Smaug surffaa kohti maalia:
Myös Klubi-luokassa jäsentenväliset
Klubi-luokkalaiset saivat ajaa vain yhden kierroksen ja lopulta Topiantti Äikkään Suvihuvi (Sirena 38) pyrki niin kovaa karkuun Tumppi Kotinevan Lapinhaa kuin ehti, mutta silti ex-kommodorille vain kakkosija päivän kisassa – lienee pieni pettymys? Kuitenkin LrPS:n veneet näyttivät, että myös perhe- eli rouvamiehistöillä he hallitsevat tilanteet ja vetävät kaulaa muihin.
Pienessä luokassa LrPS:n veneet kävivät jäsentenvälistä, mutta RiPS:n Häklin sukukunnan Sinone kiilasi pronssille. Hyvä suoritus nuorelta miehistöltä. Lopulta H-vene Annan voitto Botnia-Cascadeen oli tasoitusten jälkeen selvä, hieman alle kolme minuuttia. Sinonen jäi Cascadesta noin 10 minuuttia. LrPS-kaksikon voitto oli selkeä.
Onyxin ylivoimaa, muuten tiukkaa
Isossa luokassa VPS:n Markku Damskin iso First 40.7 Fun4Us veti fleettiä, mutta ei päässyt Ahosen Onyxistä riittävästi karkuun. Toisella kierroksella ison luokan kierroksella nähtiin kaikenlaisia tilanteita. Joku troolasi spinnulla Pihlajaveden muikkuja, joku yritti saada kalaa uittamalla purjepussia veneen kyljellä ja reivejä ja rullagenuoita säädettiin vauhdin ja tulen suhteen sitten, että tulos olisi ollut mahdollisimman hyvä…
Lopulta Onyxin voitto oli selvä: tasoitusten jälkeen noin kaksi ja puoli minuuttia Fun4Usiin nähden – sen jälkeen tulokset olivat tiukat: kolmanneksi tullut KuoPS:n Risto Hämäläisen klassinen Avance 36 RosiNante jäi kakkossijasta vain 24 sekuntia, neljänneksi tullut Panu Kokon Inffani jäi kolmossijasta vain yhden (tai siis kaksi!) sekuntia ja viidenneksi ajanut Mikko Ikosen Tiffany jäi kolmossijasta puolestaan 17 sekuntia. Eli: sijat 2-5 olivat tasoitusten jälkeen 45 sekunnin sisällä!
Vaikuttaa siltä, että ORC-perusteinen tasoitusjärjestelmä osuu ainakin isommassa luokassa varsin hienosti kohdalleen.
Muilla sijoilla isossa luokassa Teemu Hietamiehen kipparoima Freya (First 30 JK) täydensi LrPS:n venekunnista yhdeksännen sijan ja puolisonsa Suvi Nopponen pärjäsi pienessä luokassa paremmin ollen Adelella (FE 83) viides – Johnin perheen Smaug korjasi pienen luokan 7. sijan. Kaikkiaan LrPS:n panos oli vahva: kaikkiaan vuoden 2024 Oopperaregatassa oli mukana 23 venekuntaa, joista 10 edusti Lappeenrannan Pursiseuraa.
Oopperaregatan tulokset tästä linkistä
Saimaaranking-sarja jatkuu Saimaa Geopark Regatalla elokuun alussa Joutsenossa 10.-11.8. Sunnuntaipäivän ratakisan ilmoittautumisia otetaan vastaan täällä. Lauantain matkakisan, Joutsenpurjehduksen, kilpailukutsu ilmaantuu tänne.
* * *
Pertti Hänninen R.I.P.
Juhannusviikonloppuna saavutti meidät LrPS:n purjehtijat suruviesti:
LrPS:n kunniajäsen Pertti ”Pete” Hänninen, 85 v., on siirtynyt ajastamme ikuisuuteen.
Pertti oli pursiseura-aktiivi aina 50-luvulta seuran perustamisvuosista lähtien toimien vuosia hallituksessa, sihteerinä, toimikunnissa ja talkoissa – aina siellä missä tarvittiin ”hyvvää miestä”! Samoin vaimonsa Liisa, purjemaakari, oli myös aina mukana, varsinkin talkoissa ja naisten jaostotoiminnassa.
Pertti oli myös veneenrakentaja. Hän aikanaan tilasi 1960-luvun alussa englanninfolkkarin (Yacting World Peoples Boat) piirustukset Englannista ja teetti ensimmäisen rungon, jonka sitten varusti ”s/y Kulkuriksi” – perheveneekseen. Näitä vanerifolkkareita syntyikin sitten tänne Saimaan seuroihin mm. Lappeenrantaan ja Ristiinaan kymmeniä – muodostivatpa 1960–80-lukujen kilpailuissa oman matkaveneluokkansakin. 1970-luvulla hän oli mukana Botnia-luokan Lappeenrantaan tehdyssä sarjassa (”s/y Tankero”) ja 1980-luvulla oli sitten Finn-26 luokan sarjassa, jonka ”s/y Manuelalla” kävivät he Liisan kanssa aina Tukholmassa saakka. Heidän viimeinen veneensä ”s/y Ritz” kuvastaa Hännisten järkevää tapaa suhtautua Saimaaseen ja purjehduksen merkitykseen myös eläkeläisille.
Avomerilaivuri Pertti oli myös suurten merien mies: Itämeri, Pohjanmeri, Biskajan ylitys, Välimeri tulivat tutuiksi erilaisilla siirto- ja lomalegeillä. Pisimpänä avomeripurjehduksena olikin vuoden 1992 Atlantin ylitys, Kolumbus 500-muistopurjehdukseen osallistuminen Veikko Liiran ”s/y Lake of Saimaan” miehistössä Espanjasta Kanarian kautta Karibialle.
Seuran tilaisuuksissa ja saaritukikohtien kesäilloissa kaivosmittaaja Pete oli baritonina laulunjohtaja – hänen kauttaan, hänen miehistöönsä ”s/y Kulkurissa” kuulunut toinen kaivosmies Antero Hakapää – sanoitti vuonna 1968 LrPS:lle omistetun ”Avomerijaoston Kunniamarssin” (sävel ”Flickorna i Småland”), joka edelleenkin juhlistaa seuran sisältörikasta viihteellisemmän puolen toimintaa.
Pertti, Pete Hännistä lämmöllä muistaen!
Hannu Äikäs
24.6.2024
* * *
LrPS toivottaa purjehtijoille ja veneilijöille hyvää joulua!
Lappeenrannan pursiseura toivottaa kaikille purjehtijoille hyvää ja rauhallista joulua sekä hyviä purjehduskelejä vuodelle 2024.
Mikko Ikonen LrPS:n kommodoriksi
LrPS:n syyskokouksessa käsiteltiin 31.10.2023 sääntömääräiset asiat. Seuran uudeksi kommodoriksi valittiin yksimielisesti Mikko Ikonen.
Reilut 20 seura-aktiivia oli kokoontunut Wilmanrannan saliin tekemään hyviä ja viisaita päätöksiä. Syyskokous käsitteli ja vahvisti tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion. Perehdy kokouksen hyväksymään TSTA23-dokumenttiin tästä.
Keskeisin huomio seuran taloustilanteesta on, että LrPS tekee hyvää tulosta ja kasvuluvut ovat maltilliset. Kulut pyritään pitämään kurissa huolellisella toiminnan suunnittelulla ja seuran kannalta tärkeisiin asioihin, kuten juniorityön kehittämiseen, voidaan tehdä tarpeellisia investointeja.
Seuran vuosimaksu pidetään samana kuin edellisvuonna, eli se on 55 €.
Mikko Ikonen uudeksi kommodoriksi
LrPS:n peräsimessä viimeiset seitsemän vuotta ollut Topiantti Äikäs luovutti puheenjohtajuuden yksimielisesti kommodoriksi valitulle Mikko Ikoselle. Mikko on oppinut purjehduksen ja veneilyn alkeet optimistijollalla ja ohjastaa seuraa nyt Diva 39:n, ”Tiffanyn” pinnasta.
Ikonen on toiminut seuran hallituksessa muutaman vuoden ja on vastannut mm. seuran nykyisten sääntöjen päivitystyöstä. Lisäksi hän toimi primus motor -asemassa uuden aurinkovoimalan suunnittelu- ja asennustyössä. Mikon aktiivisuus ulottuu myös Wilmanrannan Purjehduskouluun, jossa hän on viime vuoden aikana opastanut uusia jäseniä purjehduksen pariin.
Kokouksessa aloitettiin uusi perinne LrPS:ssa. Tästä lähtien kommodori kantaa virallista Skipper-lakkia aina tarvittaessa: juhlatilaisuuksissa, merkittävissä tapahtumissa – ja käytännössä aina silloin kun siltä tuntuu. Käytännössä emeroituneet kommodorit käyttävät tummaa (navy blue) lakkia ja vahtivuorossa olevan Skipperin laki on valkoinen.
Muilta osin hallitustehtävät säilyivät samoina: Antti Ryynänen (varakommodori, matkapurjehdus), Timo Nurmi (kiinteistöt), Risto Ilmaniemi (purjehduskoulu), Hannu Viitikko (kilpailu), Kim Rintamäki (ympäristö), Ville John (juniorit ja kevytveneet), Tuomas Talka (puuveneet), Jorma Julku (katsastus ja vesiturvallisuus) ja Topiantti Äikäs (SPV-asiat) jatkavat hyvin sujunutta hallitustaivalta.
Aktiivisesti hallitusta evästänyt vuosikokous kesti rapian tunnin ja sen jälkeen löylyteltiin.
* * *
Kiitoksen aika!
Kiitän Lappeenrannan pursiseuraa ja seuran jäseniä muistaessanne minua 14.10. yllätyssynttäreilläni Wilmanrannan Juhlatiloissa.
Mieleenpainuva, upea Juhla läheisteni ja Teidän kanssanne oli minulle todella merkittävä tilaisuus kokea.
Katso tästä Masin kiitoskortti (pdf)
Nöyrästi kiittäen,
Masi Nieminen, 70 vuotta
Aurinkovoimalatalkoot Wilmanrannassa la 14.10.
Lauantaina 14.10. päivällä asennetaan Wilmanrannan katolle aurinkovoimala. Tämä on kutsu kaikille asiasta kiinnostuneille talkoolaisille.
Aikataulu on seuraava:
Nostoauto saapuu paikalle klo 9:00 ja notkeampia jäseniämme pyydetään osallistumaan talkoisiin mahdollisuuksien mukaan. Myös muuta talkooporukkaa tarvitaan paikalle; aputehtäviin, liikenteenohjaukseen, neuvojen antamiseen jne.
Putoamissuojaus järjestetään valjailla, jotka seura hankkii. Voit myös ottaa omat valjaat mukaan, mutta puosuntuolit ja muut purjehdusvälineet eivät ole soveltuvia. Suojainten tulee täyttää valtionneuvoston asetus 185/2004 ja muut soveltuvat määräykset.
Talkootyötä jatketaan sunnuntaina myöhemmin sovittavan aikataulun mukaan. Lauantaina Wilmanrannassa on yksityistilaisuus ja kunnioitamme asiakasta omalla rauhalla tilaisuuden osalta. Rymistely lopetetaan lauantaina klo 13.
Lisätietoja: Mikko Ikonen 044 554 8268
* * *
Terveiset puuvenetelakalta: aikataulut nostoille
Veneiden nosto perjantaina 29.9 alkaen klo 14.00.
OHJEET JA NEUVOT:
- Anttosen Pete tulee rantaan klo 14.00.
- Varmista että veneesi on nosto valmiina.
- Traktori tulee luiskalle klo 15.00.
- Varmista, että veneesi on paikalla ja nostovalmiina.
- Veneet siirretään sisälle O. Pekin avustuksella, joka tulee paikalle klo 15.00.
TALKOISIIN osallistuvat myöskin ne, joilla on vene säilytyksessä telakalla.
* * *
Tiedote pukkien siirrosta Linnoitusniemeen
Linnoitusniemeen telakoitavien veneiden pukkien siirto on sovittu torstaille 21.9.2023 kello 14 alkaen. Veneiden omistajia tarvitaan talkoisiin mukaan. Siirtoa johtaa Jorma Ikonen.
Keväällä kesäsäilytykseen siirretyt pukit siirretään automaattisesti, ellei siitä erikseen ilmoiteta Jormalle (040 762 1989).
Uutena telakointialueelle tulevien veneiden omistajien on syytä osallistua talkoisiin, jotta tiedämme mikä pukki siirretään.
Omatoimisesti pukkinsa siirtävien tulee tarkastaa oma telakointipaikkansa pursiseuran ilmoitustaululta (Wilmanrannassa).
Telakoinnit ovat sitten kaksi perättäistä perjantaita 29.9. ja 6.10. Nostot alkavat klo 10:00 ja jatkuvat niin kauan kuin veneitä riittää tai kuskin työaika päättyy.
Lisätiedot: Mikko Ikonen, 044 554 8268
Wilmanrannan Valssi ja Mastonkaatajaiset, la 23.9.
Perinteinen LrPS:n purjehduskauden päätöstapahtuma, Wilmanrannan Valssi -purjehduskisatapahtuma pidetään lauantaina 23.9. LrPS:n tavoitteena ei ole muuta kun saada Valssista yksi Saimaan alueen suurin tapahtuma, jossa seuran veneet näyttäytyvät kaupunkilaisille Lappeenrannan Purjehdusareenalla.
Kisoja ja sen jälkeistä ruokailua varten on avattu oma info- ja ilmoittautumissivu. Myös ilmoittautuminen paikan päällä on mahdollista, mutta olisi hyvä, että varsinkin ruokailujen varaamista varten ilmoittaudutaan ennakkoon. Ja vaikka et pääsisi mukaan radalle, mutta haluat mukaan aterialle, niin ilmoittaudu siihen tästä linkistä. Aterian hinta on 13 € / hlö.
Viime vuosina ”Valssiin” on osallistunut noin 20 venekuntaa. LrPS:n tavoitteena on kasvattaa ”Valssista” Saimaan alueen isoin purjehdustapahtuma – tähän on hyvät edellytykset. Tapahtumalla on kilpailullinen luonne ja palkintoja jaetaan monissa eri luokissa. Uusiakin palkintoluokkia saatetaan perustaa…
Uusille osallistujille kerrottakoon, että tapahtumassa veneet lähtevät tasoitusluvun mukaisessa järjestyksessä radalle niin, että isoimmilla tasoitusluvuilla lähtevät viimeiseksi reitille. Järjestelmässä veneiden ja venetyyppien tasoitukset on asetettu niin, että veneet olisivat maalissa noin klo 15. Yleensä tämä on pitänyt hienosti kutinsa, ja veneet ovatkin saapuneet maaliin 10-15 minuutin aikaikkunassa.
Kisan ja reitin kiertämisen jälkeen on vuorossa saunomiset miehille (WRssa) ja naisille (Sataman Loisteessa), ja silloin tietysti kuullaan oikeasti se miten kisa ja reitti meni.
Seuran purjehduskauden päätösjuhla, Mastonkaatajaiset alkaa klo 18 Wilmanrannan salissa: tuolloin on luvassa vuoden seuralaisen palkitseminen, muut muistamiset sekä tietysti Tiistai-kisojen ja Wilmanrannan Valssin palkintojen jako.
Tervetuloa mukaan hienoon, yhteisölliseen purjehdustapahtumaan, jossa kisataan tosissaan – rennolla mielellä.
Kolhonen kolmanteen Laser-mestaruuteen
Lauantaina 19.8. seilattiin jo perinteiseksi muodostuneesta Lappeenrannan Laser Radial eli ILCA-6 -luokan mestaruudesta. Kisat vedettiin läpi kiivastahtisessa match race -parikisassa lyhyellä, mutta monipuolisella radalla.
Vaikka kisajärjestäjien laatimiin lohkokaavioihin olisi mahtunut enemmänkin nimiä mukaan, niin hyvätahtinen kisatapahtuma saatiin ajettua: ensin kaikki purjehtijat kohtasivat toisensa ja lopuksi oli semifinaalit ja mitalilähdöt – aivan kuten näissä Lappeenrannan avoimissa Laser-mestaruuskisoissa on ollut tapana.
Myös se voidaan sanoa, että purjehtijoiden keski-ikä oli ehkä 20, jopa 25 vuotta vähemmän kuin aiemmilla kerroilla. Vanhin kilpailija oli tällä kerralla 53-vuotias (!).
Kisarata oli laadittu kilpailujohtaja Miikka Himmin koordinoimana Wilmanrannan edusvesille: starttilinja oli paitsi mielenkiintoisesti myös käytännöllisesti sijoitettu keskelle kryssiosuutta (homma toimi hyvin!). Vaihtelevissa kelioloissa rata kierrettiin joko yksi tai kaksi kertaa. Kahden kierroksen kisassa lähtö- ja maalilinja piti ajaa läpi kryssiosuudella. Päivän aikana vallitsi ennusteiden mukainen keli: heikkoa tai puuskaista tuulta idästä. Pieni vesisade väritti kisatunnelmaa.
Tapatuman turvallisuutta valvoi Meripelastusseura Etelä-Saimaan päivityshenkilöstö – onneksi heidän apuaan ei tarvittu radalla eikä kisan aikana myöskään Saimaalla.
Alkulohkon jälkeen päästiin karsimaan finaaliparia ja pronssiottelijoita. Kävi niin, että pronssipurjehduksessa kohtasivat eräs pitkänhuiskea, nuori ja vaalea Viikinki Satamalahden rannalta sekä junnutoimintoja tänä vuonna koordinoimaan ryhtynyt Ville John. Purjehdus oli alusta lähtien tiukka ja maalissa heillä oli eroa vain noin kolme sekuntia – nuorisolainen voitti. Mainittakoon, että tämä oli Villen ensipuraisu Laser-luokkaan. Hyvä suoritus!
Finaalilähdössä kohtasivat aiempien vuosien tuplamestari Outi Kolhonen ja pariin otteeseen hopealle yltänyt Topiantti Äikäs. Ennen finaalia varsinkin Äikäs katseli huolestuneesti kisa-alueelle: tuuli moinasi ja se tiesi noin 35 kg etua Kolhoselle. Lohkovaiheessa tämä venepari oli ottanut jo tiukasti yhteen ja rangaistuskierroksilta ei vältytty. – Kuten ei nytkään.
Molemmat veneet halusivat linkostarttia styyran lipulta ja Äikäs nostatti Kolhosta niin, että mestari joutui tekemään jo ekalla luovipätkällä 360:sen. Liekö kommodori oppinut köliveneiden startista tuollaisia ilkeitä temppuja, joilla haitataan kanssapurjehtijoiden aikeita.
Slööri, lenssi- ja sivutuuliosuuksilla Kolhonen kuinkin lipui kepeästi edelle – veneiden vauhti kryssillä on suurin piirtein sama. Viimeisellä alamerkillä, Pikisaaren kivilaiturin edessä olevalla eteläviitalla, Kolhinen meinasi tehdä kohtalokkaan virheen: hieman liian ahne nousi luoville osui viittaan ja hänen oli tehtävä vielä ennen maalia 360:set.
Äikäs pääsi heikkenevässä tuulessa hetkeksi johtoon, mutta lopussa Outin ohjastama vene kulki kepeämmin maaliin: aivan lopussa hän leikkasi rohkeasti Äikkään edestä paarpuurin halssilla ja peli oli selvä. Eroa Outin ja Topiantin välillä oli noin sekunti. Outi kaappasi jo kolmannen kerran kotiinsa Afganistanin kaivosministeriön lahjoittaman ikuisesti kiertävän kiertopalkinnon.
Vielä oli kisacateringin makkara- ja lettubaarissa tarjoilua jäljellä ja kisaajat pääsivät nauttimaan näistäkin herkuista seiluiden jälkeen. Lähtöjä kertyi hyvällä tahdilla hienosti päivän aikana ja starttien kesto vaihteli kahden kierroksen kisassa 10–12 minuuttia. Sitä pidettiin varsin hyvänä tahtina.
On selvä juttu, että tätä perinnettä kannattaa pitää yllä ja tapahtumaan kannattaa yllyttää mukaan sekä uusia purjehtijoita että kokeneempia ”köläreitä”, jotka voivat mahdollisesti kenties saada jotain uutta perspektiiviä kilpapurjehdukseen.
Kisaajat vielä kerran kiittivät L.O.C.:aa hienosti suunnitellusta ja läpiviedystä tapahtumasta ja tietysti myös Cateringiä loistavista makupaloista.
Teksti: Antti Vasara
Kuvat: L.O.C.:n mediajaos