Viikon Vindexi -blogi
Topiantti Äikäs, kommodori


19.7.2007

Jaksaa sataa…

Kirjoittelen tätä blogia Mäntsikän laiturissa. Kesä alkaa kääntyä kohti pimentyviä iltoja ja eikä se Jaakonpäivän kylmä kivikään kovin kaukana ole.

Kesä on mennyt vauhdilla ja aivan viikkorytmiin en ole Vindexi-kirjoituksissa ehtinyt. Aiheita kyllä piisaa. Savonreissu, joka meidän osalta ylti peräti Linnalle asti, oli mukava ja LrPS:n venekunnat niittävät mainetta ja kunniaa paitsi Oopperaregatassa myös Savon regatan kokonaiskisassa. Matin Onyx ja Tommin Fatmai ovat olleet iskussa.

Myös pronssinen Impi-patsas lämmittelee tulevan talven Wilmanrannan Messissä. Se alkaa olla jo tapa. Ison, keski- ja pikku-LYS:n voittajat löytyivät LrPS:n rekisteristä. Merkillepantavaa on, että ison LYS:n kepitti Jorma Kullervo Haapasalo – yksin Tuuliansa kanssa. Onnittelut myös pikku-LYS:n voittajalle Teemu Hietamiehelle ja Tommi Isotalolle keski-LYS:n voitosta. Tässä vielä linkki Immen tuloksiin.

LrPS:n tukikohdissa tapahtuu: Parkonperällä on ahkeroitu uusi peltikatto, kiitos tekijöille, ja täällä Mäntsikässä on polttopuiden logistiset järjestelyt loppusuoralla – vielä on jotain ranka- ja latvamateriaalikasoja koordinoimatta oikeille paikoilleen, mutta hyvältä näyttää muuten. ”Mökkikylä” näkyy varmasti satelliittikuvissa, mutta toivottavasti Taipalsaaren kunnan rakennusvalvonnan ja teknisen toimen tarkkaavaisuus kohdentuu tonttimme osalta vain tulevan grillikatoksen toimenpideluvan myöntämiseen…

Tulevana viikonvaihteena kisataan jälleen. Lauantaina 22.7. on järjestysvastuussa JV Joutsenossa ja luvassa on tiukkatahtinen matkakisa eteläisellä Saimaalla. Sunnuntaina järjestelyistä vastaa LrPS, jonka kilpailujaosto organisoi Joutsenon edustalle perinteisen ratakisan sitä kaipaaville. Omalta osaltani kisat jäävät (taas?) väliin, mutta hengessä ollaan mukana… Toivotan kaikille kisaajille tsemppiä ja koittakaa panna Onyxin ammattilaismiehistölle kampoihin!

Itselläni on mahdollisuus käyttää tulevan viikon alussa tukholmalaista ystäväperhettämme Saimaalla. Käydään varmaan Mäntzissä ja Parkossa. Olen varma, että eteläisen Saimaan, Saimaa Geoparkin, laajat selkävedet, hienot kallio- ja harjusaaret ja seuramme proosalliset ja toimivat tukikohdat yllättävät heidät. Kesän aikana on myös kuulunut pelkästään myönteisiä kommentteja muiltakin ulkomaalaisilta veneilijöiltä – monet teistä ovat varmasti kesän aikana tavanneet mukavan englantilaispariskunnan Antipole-veneen. Heidän kommenttinsa Saimaasta – Lpr:sta Kuopioon – ovat olleet pelkästään ylistäviä.

Oikein hyvätuulista loppukesää kaikille ja tavataan taas: Saimaalla, satamissa ja verkossa! Säiden puolesta kesä on ollut sateinen ja koleakin, mutta nyt varsin alhaisen vedenkorkeuden vallitessa sade ei ole lainkaan huonompi juttu…

 


Hyvää juhannusta!

Keskikesän juhla ja juhannuspurjehdukset ovat juuri käsillä. Omasta ja seuran puolesta toivotan Saimaan veneväelle oikein rattoisaa juhannusaikaa!

Monella alkaa loma näihin aikoihin, tai viimeistään heinäkuun alussa. Monet matkaavat täältä Suur-Saimaan eteläosata kohti ”ylävesiä”, jossa Savonlinna, Varkaus ja Leppävirta, Heinäveden reitti, Joensuun reitin suuret selät sekä Kuopion suunnan vesireitit tarjoavat hienoja veneilyelämyksiä.

Rohkenen itse sanoa, että oma suosikkialueeni on Suur-Saimaa – lähtien siitä Kuhaluodon loistolta. Ilkonselkä, Petranselkä ja vaikka Rastiniemi – ja Ruha! – ovat purjehdusseutuja, joissa mieli lepää. Maisemallisesti diggailen kuitenkin eniten Vetojaon ja Lietveden aluetta. Varsinkin Vetojaon pohjoisosa ja Rokansalonsaaren länsipuoli tarjoaa melkeinpä erämaatunnelmaa. Sitä löytyy toki myös matkalla Parkonperän tukikohtaan.

Savonlinna on Puumalan ohella Saimaan solmukohtia. Tänä kesä oma veneilymme pystyy Törninpyörään. Lauantaiksi 8.7. toivotaan napakkaa, friskiäkin pohjois-koillisen tai etelä-kaakon suuntaista tuulta. No, se nähdään sitten. Seuraavana viikonloppuna onkin vuorossa Imatran Impi Puumalasta Lammassaareen. Ajankohta on poikkeuksellinen ja oma arvioni on, että tänä vuonna Impi tarjoaa näyttävän startin Puumalansalmesta kohti Hätinvirtaa ja edelleen Imatralle.

LrPS:n tukikohdissa, Mänzikässä ja Kurensalon Parkonperällä on tehty valtavasti talkoita. Ja tehdään edelleen: Parkonperän majan katto odottaa uusimista. Materiaalit ovat perillä ja tukikohtavastaava jakaa tehtäviä (kukaan sankarirakentaja ei kuitenkaan saa mennä yksin heilumaan katolle!).

Mäntysaaressa puolestaan on kaadettu, pätkitty, kuorittu ja pilkottu tajuton määrä polttopuuta. Tonttimme on edelleen metsäinen, mutta metsänhoidollisten töiden myötä hyvin valoisa. Kanttarellipuisto jätettiin koskematta. Herra Haapasalo vaihtelevine työryhmineen ovat tehneet valtaisan työn polttopuiden kanssa. Siitä käy kiittäminen vielä useamman vuoden kuluttuakin! Kiitos Jorkka.

Osalla on varmasti jo kiire rantaan: kamat veneeseen, ruuat paikoilleen, purjeet valmiiksi ja menoksi!
Hyvää Jussia kaikille!

 


12.6.2017

Tulevaa ja menevää…

Tulevana viikonloppuna (17.–18.6.) järjestetään Imatran sataman edustalla H-veneiden lyhytrata SM-kilpailut. Saimaan alueen purjehdustaitoa edustavat imatralaiset Ari Pärnäsen ”Jenny”, Reima Väinölän ”Lady Alice” ja Antero Latun ”Charme”. LrPS ei tällä kertaa saanut venekuntaa radalle, ”Annakin” makaa vielä ilman mastoa rannassa…

Lyhytrata SM-kisaan on ilmoittautunut yllättävän vähän veneitä – vain 13 venekuntaa on kirjattu ImPS:n kisainfoon. Työni puolesta tiedän, että ImPS on tehnyt kovasti hommia tapahtuman onnistumiseksi. Lyhytratakisa on varsin näyttävä tapahtuma, varsinkin jos viikonloppuna olisi luvassa riittävästi tuulta. Tätä kirjoitettaessa (maanantai-iltapäivänä) ainakaan yr.no ei lupaa hyvää: ”suunnaltaan vaihtelevaa heikkoa tuulta”. Onneksi ennuste ehtii vielä muuttua ja kisat saadaan vietyä läpi hyvässä tuulessa!

Omalta osaltani purjehdukset ovat jääneet vielä tältä kaudelta vähiin, lähinnä pyörähtelyä kaupungin edustalla. Asianlaita olisi tarkoitus korjata tulevana viikonloppuna, kun suuntaamme Suvihuvin kanssa eteläiselle Saimaalle. Edellisviikonloppu meni eräänlaisessa surutyössä kovasti pitämäni s/y Doriksen luovutuspuuhissa…

Ja onneksi huomiselle tiistaille lupaillaan navakoituvaa tuulta (yr.no: klo 18–24, 7 m/s NNE, sadetta) – jospa se kannustaisi LrPS:n venekuntia osallistumaan harjoituskisaan. Jos sataa, niin ”fem därifrån”…

 


30.5.2017

Hii-o-hei, pursiseuralaiset!

(Halssi-lehden pääkirjoitus 2017)

Seuran uutena kommodorina haluan Halssin välityksellä välittää terveiseni LrPS:n jäsenille. Jos sallitte, niin kerron muutamalla sanalla omaa purjehdus- ja veneilytaustaani: olen lähtöisin ja syntyisin Lappeenrannasta. LrPS:n mukana olen pyörinyt aivan pikkumuksusta lähtien, sieltä 1970-luvulta. Tukialus m/s Roope tuli tutuksi, keskeiset seuralaisten käyttämät satamat ja saaret, veneet ja veneilijät.

Sitten alkoi paitsi koulutie myös purjehdusura: ekat optarit leivottiin Pauniahon Vekin autotallissa; toiset, mahonkiset Mannerit, hiottiin ja lakattiin Voisalmen rivarin alakerran varastossa; kolmannet, tanskalaiset Henriksenit, haettiin maahantuojalta. Sittemmin oli eri kokeiluja 470:llä, Laserilla jne. Miltei kaikki purkkarityypit on tullut koluttua läpi.

Opiskeluaikana saattoi olla joitain katkoja seuran jäsenyydestä, mutta Saimaalla tai muilla vesillä olen seilannut säännöllisesti. Opiskeluaikana olin PPS ry:n Roska-Roopessa töissä yhden kesän. Tuolloin kierrettiin Saimaata aika tarkkaan. S/s Suvi-Saimaalla tuli myös Saimaan Kanava tutuksi parin kesän aikana.

Saimaa ja purjehdus ovat minulle sydämen asia. Oulussa ollessani ihmettelin Perämeren purjehduskulttuuria ja -tapoja: joko ajeltiin jonossa kotisatamasta yhteen kotisaareen ja takaisin – tai suunnattiin keula kohti Ruotsin rannikkoa. Saimaa antaa veneilijälle paljon, paljon enemmän kuin tylsä Perämeri.

LrPS:aa lähellä olevat tahot ovat olleet minuun kommodoriasiasta yhteydessä jo parin vuoden ajan. Viime syksynä päätin asettua ehdolle kommodoriksi ja ilahduin saamastani kannatuksesta seuran vuosikokouksessa. Kunnia on suuri ja tehtävä vastuullinen. Olen toiminut muutamissa järjestö- ja yhdistystehtävissä ja tiedän mitä on edessä (myös läheiseni arvaavat sen).

LrPS täyttää tämän toimintavuoden aikana 65 vuotta. Se on kunniakas ikä kaltaisellemme vapaaehtoistyöhön perustuvalle yhdistykselle. Perusasiat LrPS:ssa ovat kunnossa: tasapainoinen talous, aktiivinen seuratoiminta ja hyvät tukikohdat niin Saimaalla kuin Linnoitusniemellä antavat meille hyvät lähtökohdat kehittää toimintaamme.

Alkavalla purjehduskaudella korostamme purjehduskulttuurin asemaa niin veneilyväen kuin laajemman yleisön keskuudessa. Uudistamme viestintää ja aktivoimme seuralaisia some-maailman pariin. Näkyvyyden parantaminen tähtää jäsenistön ja venekannan lisäämiseen. Seuran tavoitteena tulee olla, että lappeenrantalaiset ja täällä veneitään pitävät purjehtijat, haluavat tulla mukaan seuraan jäseneksi, purjehtijaksi ja aktiiviksi. Huomio kiinnittyy myös lasten ja nuorten toiminnan aktivointiin. Etsimme seuralaisten keskuudesta uusia vetäjiä junnutoimintaan. Itse sen tiedän: lapsena ja nuorena opitut taidot kantavat lopun ikää ja purjehduskipinän iskettyä harrastuksesta on vaikea luopua…

Pidetään 100-vuotiaan Suomen lippu korkealla maailman merillä ja tuttu LrPS-lippu liehumassa kotivesillä!