Kuukauden Kompassisuunta -blogissa hallituksen jäsenet arvioivat LrPS:n eri toimintoja ja tuovat keskusteluun tuoreita näkökulmia purjehduksen iloista ja riemuista…

____________________________________________________

Uudet kunniajäsenet

Lappeenrannan pursiseuran yleiskokous 15.11.2017 kutsui seuran kunniajäseniksi seuraavat neljä henkilöä: Jorma Haapasalo, Ari Vasara, Robert Sandström ja Timo Nurmi.

Tässä hieman pohdintaa tehdyn päätöksen tiimoilta.

Nimitys seuran kunniajäseneksi on merkittävä huomionosoitus – saajalleen usein hämmentävä kokemus. Mitä niin merkittävää olen tehnyt, olenko tämän ansainnut? Mitä tämä merkitsee tästä eteenpäin – voinko jäädä lepäämään laakereillani ja nauttimaan asemastani, vai velvoittaako kunniajäsenyys vielä johonkin? Kannustaako se minua jatkamaan ja olemaan esimerkkinä muille seuralaisille?

Olen saamastani kunnianosoituksesta nöyrästi kiitollinen ja ylpeä, se tuntuu hämmennyksestä huolimatta hyvältä. Sydämelliset kiitoksemme meidän valittujen taholta kuuluvat kaikille pursiseuralaisille. Te olette antaneet meille mahdollisuuden, luottaneet meihin ja kannustaneet meitä tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Olemme saaneet mandaatin palvella seuraa ja toteuttaa sen tavoitteita.

Kun tarkastelen kunniajäsenten valintaa hieman laajemmasta näkökulmasta, haluan osoittaa suurta kunnioitusta seuramme hallituksen laaja-alaiselle ja seuratoiminnan ydintä ymmärtävälle päätöksenteolle. En siksi, että minä olen valittujen joukossa, vaan siksi, että kaksi ensimmäistä kunniajäsenehdokasta, joita hallituksessa käsiteltiin, ovat seuramme todellisia puurtajia – arjen sankareita. Heidän kunniajäsenyytensä kruunaa tehdyn päätöksen.

Jorma ja Ari ovat vuosien mittaan tehneet seuran hyväksi mittaamattoman määrän työtä, jonka hedelmistä me kaikki olemme saaneet nauttia. Usein ajattelematta, kuka ne hedelmät on kasvattanut. He eivät ole koskaan korostaneet työnsä määrää tai tavoitelleet itselleen erityisasemaa tekemänsä työn perusteella. En ole kuullut kummankaan suusta, että juuri minä olen tämän tehnyt. He eivät ole minä-tekijöitä vaan me-tekijöitä. En väitä, että he olisivat hiljaisia, omaa panostaan vähätteleviä ja kritiikittömiä – pikemminkin päinvastoin. Molemmat herrat ovat persoonallisuuksia, jotka halutessaan kertovat niin mielipiteensä kuin näyttävät tunteensakin ja juuri siksi minä kunnioitan heitä ja pidän heistä. Jorman ja Arin valinta kunniajäseniksi on merkityksellinen myös huomionosoituksena kaikille seuramme aktiiveille, pienille ja suurille sankareille – me-tekijöille.

Robert on meistä oma lukunsa. Mies, joka katsoo horisonttiin, näkee siellä vision, luo siitä strategian, pilkkoo sen ihmisen kokoisiksi tehtäviksi ja kannustaa väsymättä jokaista tekemään osuutensa. Äärettömän sitkeästi ja aina itseään säästämättä. Robertin arvomaailma, näkemys, johtajuus, omistautuminen, rohkeus ja osaaminen tuottivat hänen kommodorikaudellaan sellaista uutta, joka vaikuttaa vielä pitkään. ”Uusi aalto” jatkaa matkaansa. Nyt meidän haasteemme on vahvistaa sen voimaa.

Omia ansioita on vaikea arvioida. Olen ollut pitkään mukana ja saanut mahdollisuuden harrastaa hienossa porukassa. Tiedän tehneeni paljon hienoja juttuja kanssanne ja toivon, että minuakin pidetään me-tekijänä, silloin voin olla vilpittömästi ylpeä saamastani kunnianosoituksesta. Se myös kannustaa jatkamaan.

Toivotan kiitollisena kaikille seuramme jäsenille

Hyvää alkutalvea,
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2018

Timo


Seuran toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet 2018

Topiantti Äikäs, s/y Suvihuvi
Kommodori
23.10.2017

Tämänkertainen blogiteksti on laadittu osaksi LrPS:n toimintasuunnitelmaa vuodelle 2018. 
Tällä postauksella on tarkoitus herättää jäsenistön ajatuksia kohti ke 15.11. vuosikokousta. 
Kommentteja pyydetään lähettämään suoran kommodorille sähköpostilla, kiitos.

Vuosi 2018 on LrPS:n 66. toimintavuosi. Seura on perustettu olympiavuonna 1952. Pursiseuran tehtävän kannalta on tärkeää kehittää koko seuraa, sen jaostoja ja toimintoja siten, että seuratyö kiinnostavaa myös tulevaisuudessa. LrPS:n tavoitteena on aktiivinen jäsenistö ja seuran toiminta jäsenistönsä etujen mukaisesti.

Purjehduskauden ja toimintavuoden 2018 LrPS:n tärkeimmät toimintaa ohjaavat periaatteet ovat:

Seuratyön kannalta tärkeimpien toimintojen (matkavenetoiminta, kilpailutoiminta) osalta on havaittavissa aktiivisten seuralaisten hienoista vähenemistä. Hyvin toimivaan koulutustoimintaan on vuonna 2018 kiinnitettävä edelleen huomiota. Se toimii hyvänä väylänä uusien toimijoiden saamiseksi seuratyön eri rooleihin: aktivisteiksi, taustavoimiksi, talkoolaisiksi, kilpailijoiksi, jaostovastuullisiksi jne.

LrPS:n toimintaa on aina leimannut hyvä henki ja reipas tekemisen meininki. Seuran jäsenyys on ollut ja on nykyisinkin arvokas asia. LrPS:n seuratunnusta ja venelippua pitää yllä ylpeästi ja hyvällä itsetunnolla. Seuran jäsenyys ja toimintaan osallistuminen antaa purjehduksen ja veneilyn harrastajalle hyvän viiteryhmän ja lisäarvoa veneilyharrastukseen. LrPS:lla on vakiintunut asema paitsi seuran kotikaupungissa myös koko Saimaan alueella vahvana paikallisena ja alueellisena vaikuttajana purjehdusta ja veneilyä koskevissa asioissa.

Seuran toimijat, yleiskokoukset, hallitus ja jaostot sekä yksittäiset jäsenet ovat avainasemassa purjehduskulttuurin vahvistamisessa LrPS:n ja muiden veneilijöiden keskuudessa. Tätä tavoitetta toteutetaan parhaiten käymällä aktiivista keskustelua purjehduksesta eri yhteyksissä ja tuomalla purjehdusta esille monin eri tavoin.

Seuran toimintaa voidaan tuoda hyvin esille uudistettujen verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. Verkkosivuilla on tärkeä rooli informaation jakamisessa ja seuratyön esittelyssä. Facebook-ryhmä (ja muut mahdolliset sosiaalisen median välineet) toimivat viestinnän kiihdyttiminä. Niiden avulla ohjataan kävijöitä verkkosivuille ja edelleen kiinnostumaan toiminasta: Wilmanrannan purjehduskeskuksesta ja purjehduskoulutuksesta, juniori- ja kevytvenetoiminnasta, matkapurjehduksesta ja Saimaan tukikohdista, erilaisista tapahtumista, kilpailuista, venetyypeistä ja purjehduksesta kulttuurisena ja toiminnallisena ilmiönä.

Seuran asioita linjataan ja niistä päätetään kahdesti vuodessa pidättävissä yleiskokouksissa, seuran hallitus toimii operatiivisena ryhmänä yhdessä kunkin jaoston kanssa. Jaostoilla on LrPS:n toimintakulttuurin mukaisesti varsin itsenäinen asema niin oman toiminnan kuin taloudenkin suhteen. Hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa ja jaostot toimivat oman toimialueensa puitteissa itsenäisesti ja raportoivat toiminnasta hallitukselle.

Seuratyön kulmakivenä on tasapainoinen talous. LrPS on pystynyt toteuttamaan jäsenistölle suunnattuja palveluita kohtuullisilla taloudellisilla ponnisteluilla. Avainsanana on seurassa vallitseva talkoohenki ja pyyteetön työ seuran omaisuuden pitämiseksi hyvässä kunnossa. Tulevina vuosina edessä on merkittäviä investointeja, jotka vaativat sekä talkootyötä että rahallista panostusta. LrPS:n vahvuutena on, että tiedossa olevat investoinnit suunnitellaan huolella ja yhteistuumin.

LrPS:n isona tavoitteena tulee olla se, että periaatteessa kaikki Lappeenrannassa olevat purjeveneet olisivat LrPS:n jäseniä ja että seuran lipun alla oleva vene- sekä jäsenmäärä kasvavat hallitusti seuraavien vuosien aikana.

LrPS:n takavuosien slogaani, ”Mieluummin purjehdin”, on pätevä tänäkin päivänä.

 


Kilpapurjehdusta

Tommi Isotalo, s/y Fatmai
LrPS:n kilpailujaoston pj.
17.7.2017

Olen harrastanut kilpapurjehdusta pitkään. Matkaan on mahtunut voittoja ja kirveleviä pettymyksiä. Miksi jaksan aina innostua aina uudelleen, kun joku kysyy minua mukaan kisoihin?

Pohdin tätä ja tulin siihen tulokseen, että syitä on pääsääntöisesti kaksi:

Kun kilpailuaamuna alkaa jännitys ja adrenaliini nousta pintaan, kaikki muut asiat häviävät hiljalleen mielestä. Viiden minuutin varoitusviestin kajahtaessa ilmoille, ei mieleen enää mahdu muuta kuin mahdollisimman hyvän paikan hakeminen linjalta, ensimmäistä minuuttien taktiset kuviot ja manööverit. Lähdön hetkellä sydän hakkaa ja maailma ikään kuin pienenee veneen kokoiseksi. Keskittyminen kilpailuun hävittää tehokkaasti kaikki stressaavat työasiat. Viiden tunnin kisan aikana ajatukset pyörivät taktiikassa, strategiassa, muissa veneissä, oman veneen vauhdin ylläpidossa ja tulevissa manöövereissä. Itselleni kilpapurjehdus on mitä paras henkistä lepoa.

Purjehdus on jo harrastuksena varsin haastava. Yleensä ei riitä, että oma veneesi on kunnossa ja homma siinä toimii. On oltava usein myös fyysisesti kunnossa, jotta huonollakin kelillä pärjää purjeiden kanssa. On oltava henkisesti vahva, jotta viiden tunnin vesisateessa seisomisen jälkeen jaksaa vielä olla kiinnostunut kilpailemisesta. Purjehduksen haastavuutta lisää, että kokonaisuuteen vaikuttaa useita tekijöitä. Osa on sellaisia joihin voi itse vaikuttaa, osa sellaisia joihin ei voida vaikuttaa. Näiden asioiden yhdistäminen, havainnointi ja oikeiden päätösten tekeminen on vaativaa. En ole vielä koskaan ajanut täydellistä kisaa. Ja siinä onkin toinen syy miksi aina jaksan innostua uudelleen kilpailusta.

Omasta mielestäni kilpailussa näkee selvästi omat virheensä, jonka jälkeen niistä voi ottaa oppia ja näin kehittyä paremmaksi purjehtijaksi. Esimerkiksi tänä kesänä hävisimme neljän tunnin kisan kahdella sekunnilla. Palkintojenjaon jälkeen miehistö keksi monta kohtaa, jossa olisi voitu olla kaksi sekuntia parempia. Täydellisyyttä voidaan tavoitella, mutta purjehdukseen siinä ei kyllä ihan helposti päästä. Pidän siitä että purjehdus on haastava laji ja siinä pysty kehittymään jatkuvasti.

Siinä ehkä ne päällimmäiset syyt miksi jaksan aina vaivautua kisoihin. On harmillista että kilpailijoiden määrät ovat vähentyneet. Sekään ei poista sitä aitoa iloa ja riemua, jota koen aina kun kisapäivän aamu valkenee.

Purjehdusterveisin, radalla nähdään!