Kuukauden Kompassisuunta -blogissa hallituksen jäsenet arvioivat LrPS:n eri toimintoja ja tuovat keskusteluun tuoreita näkökulmia purjehduksen iloista ja riemuista…

____________________________________________________

Vuoden 2018 syyskokouksen äärellä

Seuran ytimenä on aktiivinen ja lukumäärältään kasvava jäsenistö, jolla on vahva halu kehittää seuran eri toimintoja. LrPS toimii jäsenten edunvalvojana purjehdus- ja veneilyasioissa. Seuran historian aikana eri toiminnot ovat painottuneet eri tavoin. Viime vuosina toiminnan pääpaino on ollut matkapurjehdus- ja tukikohtatoiminnassa – sen sijaan junioritoiminnassa ja kilpailutoiminnassa on kehitettävää.

LrPS:ssa on (09/2018, SPV/Suuli) 328 pääjäsentä, 100 perhejäsentä ja 18 juniorijäsentä. Jäsenmäärä, n. 450, on pysynyt vakaana viimeisten vuosien aikana. Jäsenmäärän kasvattaminen, ja erityisesti lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten jäsenmäärän lisääminen, vahvistaa seuratoimintaa ja mahdollistaa uusien toimintojen lisäämistä seurassa. Katsastettuja veneitä Suulin venerekisterissä oli noin 140.

Säännöissä määrättyjen tarkoituksen ja toiminnan vahvistamiseksi LrPS:lla tulee olla vahva seuraidentiteetti, selkeästi määritellyt pidemmän aikajänteen tavoitteet, oikea-aikaiset operatiiviset toiminnot ja kestävällä perustalla oleva talous. Tätä varten LrPS:ssa jo aiemmin omaksuttua toimintatapaa – jossa kukin toiminto, jaosto, vastaa omasta taloudestaan ja toiminnastaan – on syytä edelleen jatkaa. Kommodori Sandströmin perustama, ja kommodori Isotalon jatkama Uusi Aalto -strategia pidetään voimassa ja sitä voidaan tarvittaessa päivittää.

Vuodelle 2019 asetetaan seuraavat seuran toimintaa ohjaavat periaatteet:

Määrätavoite: Jäsenmäärän kasvattaminen yli 500 henkilön ja seuran jäsenten aktivointi osallistumaan, tekemään ja kehittämään eri toimintoja, eritysesti juniori- ja kevytvene- sekä kilpailutoimintaa. Katsastettujen veneiden määrän kasvattaminen yli 200:n.

Sisältötavoite: Purjehduskulttuurin, veneilyosaamisen ja -ympäristöä kunnioittavan toiminnan vahvistaminen Saimaalla järjestämällä jäsenistölle koulutusta ja seuratapahtumia.

Jatkuvuustavoite: Ylläpitää ja edelleen kehittää seuratoiminnalle tärkeää yhteishenkeä, jonka myötä talkootyöt, tukikohdat, omaisuus ja muut seura-asiat hoidetaan kestävästi kohti tulevia purjehduskausia.

Jäsenmäärän kannalta koulutustoimintaa edelleen syytä pitää korkealla tasolla. Purjehduskouluttajien osaamisen varmistaminen ja toisaalta koulutustoiminnan talkootyön arvostaminen on kaikkien seuralaisten asia. Purjehduskoulutusta sekä seuran jäsenyyttä tulee aktiivisesti markkinoida vuonna 2019.

LrPS on toimialueellaan, ensisijassa Saimaalla mutta myös muilla vesillä, johtava alan harrastamisen, kilpapurjehduksen sekä veneilykulttuurin lipunkantajana. Erityisesti kilpailutoiminnan (radat, tuomaritoiminta, kisaorganisaatio) sekä kilpailuissa menestyminen on seuran näkyvyyden ja vaikuttavuuden kannalta tärkeä asia. Seuralaiset yhdessä sekä yksilöinä markkinoivat LrPS:aa avoimesti, rehdisti ja kaikkia veneilijöitä arvostavasti. Seuran sisällä on oltava tavoitteena se, että LrPS:n jäsenet eivät kilpaile keskenään vaan jakavat kilpailemiseen liittyviä ajatuksia ja tietoja aktiivisesti toisilleen. Radalla tilanne on toinen…

Kilpailutoimintaa vahvistetaan seuran sisällä mutta myös yhteistyössä Etelä-Karjalan pursiseurojen kanssa. Tarkoitus on, että eteläisen Saimaan ranking-osakilpailua rakennetaan yhteistyössä muiden seurojen ja Saimaan pursiseura ry:n kilpailutoimikunnan kanssa merkittäväksi rata- ja matkapurjehdustapahtumaksi, jolla on myös laajempaa kiinnostusta. LrPS on täysin purjein mukana tässä kehitystyössä.

LrPS ja sen jäsenet toimivat ympäristöasioissa esimerkillisesti ja aktiivisesti. Vuonna 2019 LrPS:n lipun alla purjehtivien veneiden pohjamaaleihin kiinnitetään erityistä huomiota. Sisävesillä, Saimaalla, kiinnittymisenestomaalien käyttö on kemikaalilain mukaisten määräysten mukaan kielletty. Kaikkien seuran jäsenien on hyvä noudattaa tätä määräystä. Niin sanottujen myrkkymaalien käytölle on olemassa monia eri vaihtoehtoja. LrPS tulee aktiivisesti nostamaan pohjamaaliasian esille Saimaan alueen seurojen yhteisissä tilaisuuksissa. LrPS:n jäsenet ovat vastuullisia toimijoita puhtaan ja terveen järviluonnon hyödyntäjiä. Pidä Saaristo Siistinä ry:n jäsenyys luonteva osa LrPS:n jäsenten ja venekuntien toimintaa.

Viime vuosina vakiintuneen jaosto- ja toimintorakenteen täydentäminen on myös edellä kuvattujen aiheiden osalta ajankohtaista – seuralla voisi olla valmius perustaa erityinen ympäristö- tai olosuhdejaosto, jonka tehtävänä olisi erilaisten veneilyolojen, -ympäristön ja kestävän veneilyn edistäminen. Ympäristöjaoston kaltainen toiminto voisi toimia linkkinä lisääntyvien ympäristöasioiden ja vaikkapa satama- ja väyläasioiden sekä muun seuratoiminnan välillä. Jaosto voisi myös koota ympäristö- ja Saimaa-tietoa LrPS:n jäsenten ja muidenkin veneilijöiden käyttöön.

Seuralla on merkittävää omaisuutta saari- ja kaupunkitukikohdissaan. Wilmanrannan Purjehduskeskus on seuratoiminnan ydin Lappeenrannassa ja eteläisellä Saimaalla Suuren Mäntysaaren ja Kurensalon tukikohdat kokoavat seuraväen yhteen. Tukikohdat ovat tarkoitettu kaikille seuran jäsenille: niille jotka tykkäävät puuhailla talkoissa sekä yhtälailla niille, jotka pitävät rauhallisemmasta laiturielämästä – ja kaikille, joille hyvät saunat sekä yhtälailla turvalliset laiturit ovat tärkeitä. Lisäksi seuralla on merkittävästi venekantaa: kaksi H-venettä koulutustoimintaan ja purjehdusharrastukseen tutustumiseen sekä moottori- ja kevytveneitä koulutus- ja junioritoimintaa varten. Näistä kaikista on pidettävä hyvää huolta. Tukikohtien talkoot, huolellisesti mietityt vastuualueet ja ahkerat toimihenkilöt toimivat seurahengen ja LrPS-identiteetin hyväksi.

Seuran hallituksen kokoonpano tulisi olla läpileikkaus seuran jäsenistöstä: hallituksessa on hyvä olla mukana syvällistä kokemusta seuratyöstä, talousosaamista, matka- ja kilpapurjehtijoita, talkootyön organisaattoreita sekä toimintaan uusia näkökulmia tarjoavia innovaattoreita. Yhdistystoiminnan luottamustehtävä ei myöskään saa olla rasite vaan toimintaan on hyvä suhtauta positiivisen tekemisen kautta.

Toiminnan ytimessä on myös ajantasainen ja asiallinen viestintä, jota kehitetään jatkuvasti. Seuran yleistiedottaminen tapahtuu jäsenlehti Halssin, www-sivujen sekä Facebookin välityksellä. Jaostojen tiedottaminen tukee tätä tavoitetta, jaostoviestintää voidaan tapauskohtaisesti hoitaa myös muilla tavoilla. Vuonna 2019 viestintään on hyvä kiinnittää edelleen huomiota ja tiedotusaktiiveja tulee olla jokaisessa jaostossa. Ei ole mitään estettä sille, että jaostojen vetäjien lisäksi nimettäisiin erilliset tiedotusvastaavat kuhunkin toimintoon.

Vuonna 2018 jäsenmaksuihin tehtiin tasokorotus, kun jäsenmaksuiksi määriteltiin 60 € (pääjäsen), 30 € (perhejäsen) ja 15 € (alle 18 v. juniorijäsen), liittymismaksu on sääntöjen mukaisesti kaksinkertainen pääjäsenen jäsenmaksi (120 €). Seuran talous on hyvässä kunnossa ja jäsenmaksut on syytä pitää ennallaan tulevalla kaudella. Toisaalta vuonna 2019 edessämme on viime vuosiin verrattuna merkittävä investointi: Mäntzikän laiturin perusparannus. Laituri-työryhmä on ansiokkaasti pohtinut eri vaihtoehtoja ja vuoden 2019 toimintasuunnitelma ja talousarvio sisältävät investointipäätöksen hankkeen toteuttamiseksi tulevalla veneilykaudella. Ponnistus on merkittävä ja esimerkiksi nousseet jäsenmaksutuotot osaltaan helpottavat laituri-investoinnin maksamista.

LrPS:n pitkäntähtäimen tavoitteena tulee olla, että kaikki Lappeenrannassa olevat purjehtijat ja purjeveneet olisivat mukana LrPS:n toiminnassa. LrPS:n slogaani, ”Mieluummin purjehdin”, on pätevä tänäkin päivänä.

Syyskokos Wilmanrannassa keskiviikkona 14.11.2018, klo 18.

Terveisin,
-Topiantti Äikäs, kommodori
koko LrPS:n hallituksen puolesta

____________________________________________________

Uudet kunniajäsenet

Lappeenrannan pursiseuran yleiskokous 15.11.2017 kutsui seuran kunniajäseniksi seuraavat neljä henkilöä: Jorma Haapasalo, Ari Vasara, Robert Sandström ja Timo Nurmi.

Tässä hieman pohdintaa tehdyn päätöksen tiimoilta.

Nimitys seuran kunniajäseneksi on merkittävä huomionosoitus – saajalleen usein hämmentävä kokemus. Mitä niin merkittävää olen tehnyt, olenko tämän ansainnut? Mitä tämä merkitsee tästä eteenpäin – voinko jäädä lepäämään laakereillani ja nauttimaan asemastani, vai velvoittaako kunniajäsenyys vielä johonkin? Kannustaako se minua jatkamaan ja olemaan esimerkkinä muille seuralaisille?

Olen saamastani kunnianosoituksesta nöyrästi kiitollinen ja ylpeä, se tuntuu hämmennyksestä huolimatta hyvältä. Sydämelliset kiitoksemme meidän valittujen taholta kuuluvat kaikille pursiseuralaisille. Te olette antaneet meille mahdollisuuden, luottaneet meihin ja kannustaneet meitä tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Olemme saaneet mandaatin palvella seuraa ja toteuttaa sen tavoitteita.

Kun tarkastelen kunniajäsenten valintaa hieman laajemmasta näkökulmasta, haluan osoittaa suurta kunnioitusta seuramme hallituksen laaja-alaiselle ja seuratoiminnan ydintä ymmärtävälle päätöksenteolle. En siksi, että minä olen valittujen joukossa, vaan siksi, että kaksi ensimmäistä kunniajäsenehdokasta, joita hallituksessa käsiteltiin, ovat seuramme todellisia puurtajia – arjen sankareita. Heidän kunniajäsenyytensä kruunaa tehdyn päätöksen.

Jorma ja Ari ovat vuosien mittaan tehneet seuran hyväksi mittaamattoman määrän työtä, jonka hedelmistä me kaikki olemme saaneet nauttia. Usein ajattelematta, kuka ne hedelmät on kasvattanut. He eivät ole koskaan korostaneet työnsä määrää tai tavoitelleet itselleen erityisasemaa tekemänsä työn perusteella. En ole kuullut kummankaan suusta, että juuri minä olen tämän tehnyt. He eivät ole minä-tekijöitä vaan me-tekijöitä. En väitä, että he olisivat hiljaisia, omaa panostaan vähätteleviä ja kritiikittömiä – pikemminkin päinvastoin. Molemmat herrat ovat persoonallisuuksia, jotka halutessaan kertovat niin mielipiteensä kuin näyttävät tunteensakin ja juuri siksi minä kunnioitan heitä ja pidän heistä. Jorman ja Arin valinta kunniajäseniksi on merkityksellinen myös huomionosoituksena kaikille seuramme aktiiveille, pienille ja suurille sankareille – me-tekijöille.

Robert on meistä oma lukunsa. Mies, joka katsoo horisonttiin, näkee siellä vision, luo siitä strategian, pilkkoo sen ihmisen kokoisiksi tehtäviksi ja kannustaa väsymättä jokaista tekemään osuutensa. Äärettömän sitkeästi ja aina itseään säästämättä. Robertin arvomaailma, näkemys, johtajuus, omistautuminen, rohkeus ja osaaminen tuottivat hänen kommodorikaudellaan sellaista uutta, joka vaikuttaa vielä pitkään. ”Uusi aalto” jatkaa matkaansa. Nyt meidän haasteemme on vahvistaa sen voimaa.

Omia ansioita on vaikea arvioida. Olen ollut pitkään mukana ja saanut mahdollisuuden harrastaa hienossa porukassa. Tiedän tehneeni paljon hienoja juttuja kanssanne ja toivon, että minuakin pidetään me-tekijänä, silloin voin olla vilpittömästi ylpeä saamastani kunnianosoituksesta. Se myös kannustaa jatkamaan.

Toivotan kiitollisena kaikille seuramme jäsenille

Hyvää alkutalvea,
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta 2018

Timo


Seuran toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet 2018

Topiantti Äikäs, s/y Suvihuvi
Kommodori
23.10.2017

Tämänkertainen blogiteksti on laadittu osaksi LrPS:n toimintasuunnitelmaa vuodelle 2018. 
Tällä postauksella on tarkoitus herättää jäsenistön ajatuksia kohti ke 15.11. vuosikokousta. 
Kommentteja pyydetään lähettämään suoran kommodorille sähköpostilla, kiitos.

Vuosi 2018 on LrPS:n 66. toimintavuosi. Seura on perustettu olympiavuonna 1952. Pursiseuran tehtävän kannalta on tärkeää kehittää koko seuraa, sen jaostoja ja toimintoja siten, että seuratyö kiinnostavaa myös tulevaisuudessa. LrPS:n tavoitteena on aktiivinen jäsenistö ja seuran toiminta jäsenistönsä etujen mukaisesti.

Purjehduskauden ja toimintavuoden 2018 LrPS:n tärkeimmät toimintaa ohjaavat periaatteet ovat:

Seuratyön kannalta tärkeimpien toimintojen (matkavenetoiminta, kilpailutoiminta) osalta on havaittavissa aktiivisten seuralaisten hienoista vähenemistä. Hyvin toimivaan koulutustoimintaan on vuonna 2018 kiinnitettävä edelleen huomiota. Se toimii hyvänä väylänä uusien toimijoiden saamiseksi seuratyön eri rooleihin: aktivisteiksi, taustavoimiksi, talkoolaisiksi, kilpailijoiksi, jaostovastuullisiksi jne.

LrPS:n toimintaa on aina leimannut hyvä henki ja reipas tekemisen meininki. Seuran jäsenyys on ollut ja on nykyisinkin arvokas asia. LrPS:n seuratunnusta ja venelippua pitää yllä ylpeästi ja hyvällä itsetunnolla. Seuran jäsenyys ja toimintaan osallistuminen antaa purjehduksen ja veneilyn harrastajalle hyvän viiteryhmän ja lisäarvoa veneilyharrastukseen. LrPS:lla on vakiintunut asema paitsi seuran kotikaupungissa myös koko Saimaan alueella vahvana paikallisena ja alueellisena vaikuttajana purjehdusta ja veneilyä koskevissa asioissa.

Seuran toimijat, yleiskokoukset, hallitus ja jaostot sekä yksittäiset jäsenet ovat avainasemassa purjehduskulttuurin vahvistamisessa LrPS:n ja muiden veneilijöiden keskuudessa. Tätä tavoitetta toteutetaan parhaiten käymällä aktiivista keskustelua purjehduksesta eri yhteyksissä ja tuomalla purjehdusta esille monin eri tavoin.

Seuran toimintaa voidaan tuoda hyvin esille uudistettujen verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta. Verkkosivuilla on tärkeä rooli informaation jakamisessa ja seuratyön esittelyssä. Facebook-ryhmä (ja muut mahdolliset sosiaalisen median välineet) toimivat viestinnän kiihdyttiminä. Niiden avulla ohjataan kävijöitä verkkosivuille ja edelleen kiinnostumaan toiminasta: Wilmanrannan purjehduskeskuksesta ja purjehduskoulutuksesta, juniori- ja kevytvenetoiminnasta, matkapurjehduksesta ja Saimaan tukikohdista, erilaisista tapahtumista, kilpailuista, venetyypeistä ja purjehduksesta kulttuurisena ja toiminnallisena ilmiönä.

Seuran asioita linjataan ja niistä päätetään kahdesti vuodessa pidättävissä yleiskokouksissa, seuran hallitus toimii operatiivisena ryhmänä yhdessä kunkin jaoston kanssa. Jaostoilla on LrPS:n toimintakulttuurin mukaisesti varsin itsenäinen asema niin oman toiminnan kuin taloudenkin suhteen. Hallitus kokoontuu noin kymmenen kertaa vuodessa ja jaostot toimivat oman toimialueensa puitteissa itsenäisesti ja raportoivat toiminnasta hallitukselle.

Seuratyön kulmakivenä on tasapainoinen talous. LrPS on pystynyt toteuttamaan jäsenistölle suunnattuja palveluita kohtuullisilla taloudellisilla ponnisteluilla. Avainsanana on seurassa vallitseva talkoohenki ja pyyteetön työ seuran omaisuuden pitämiseksi hyvässä kunnossa. Tulevina vuosina edessä on merkittäviä investointeja, jotka vaativat sekä talkootyötä että rahallista panostusta. LrPS:n vahvuutena on, että tiedossa olevat investoinnit suunnitellaan huolella ja yhteistuumin.

LrPS:n isona tavoitteena tulee olla se, että periaatteessa kaikki Lappeenrannassa olevat purjeveneet olisivat LrPS:n jäseniä ja että seuran lipun alla oleva vene- sekä jäsenmäärä kasvavat hallitusti seuraavien vuosien aikana.

LrPS:n takavuosien slogaani, ”Mieluummin purjehdin”, on pätevä tänäkin päivänä.

 


Kilpapurjehdusta

Tommi Isotalo, s/y Fatmai
LrPS:n kilpailujaoston pj.
17.7.2017

Olen harrastanut kilpapurjehdusta pitkään. Matkaan on mahtunut voittoja ja kirveleviä pettymyksiä. Miksi jaksan aina innostua aina uudelleen, kun joku kysyy minua mukaan kisoihin?

Pohdin tätä ja tulin siihen tulokseen, että syitä on pääsääntöisesti kaksi:

Kun kilpailuaamuna alkaa jännitys ja adrenaliini nousta pintaan, kaikki muut asiat häviävät hiljalleen mielestä. Viiden minuutin varoitusviestin kajahtaessa ilmoille, ei mieleen enää mahdu muuta kuin mahdollisimman hyvän paikan hakeminen linjalta, ensimmäistä minuuttien taktiset kuviot ja manööverit. Lähdön hetkellä sydän hakkaa ja maailma ikään kuin pienenee veneen kokoiseksi. Keskittyminen kilpailuun hävittää tehokkaasti kaikki stressaavat työasiat. Viiden tunnin kisan aikana ajatukset pyörivät taktiikassa, strategiassa, muissa veneissä, oman veneen vauhdin ylläpidossa ja tulevissa manöövereissä. Itselleni kilpapurjehdus on mitä paras henkistä lepoa.

Purjehdus on jo harrastuksena varsin haastava. Yleensä ei riitä, että oma veneesi on kunnossa ja homma siinä toimii. On oltava usein myös fyysisesti kunnossa, jotta huonollakin kelillä pärjää purjeiden kanssa. On oltava henkisesti vahva, jotta viiden tunnin vesisateessa seisomisen jälkeen jaksaa vielä olla kiinnostunut kilpailemisesta. Purjehduksen haastavuutta lisää, että kokonaisuuteen vaikuttaa useita tekijöitä. Osa on sellaisia joihin voi itse vaikuttaa, osa sellaisia joihin ei voida vaikuttaa. Näiden asioiden yhdistäminen, havainnointi ja oikeiden päätösten tekeminen on vaativaa. En ole vielä koskaan ajanut täydellistä kisaa. Ja siinä onkin toinen syy miksi aina jaksan innostua uudelleen kilpailusta.

Omasta mielestäni kilpailussa näkee selvästi omat virheensä, jonka jälkeen niistä voi ottaa oppia ja näin kehittyä paremmaksi purjehtijaksi. Esimerkiksi tänä kesänä hävisimme neljän tunnin kisan kahdella sekunnilla. Palkintojenjaon jälkeen miehistö keksi monta kohtaa, jossa olisi voitu olla kaksi sekuntia parempia. Täydellisyyttä voidaan tavoitella, mutta purjehdukseen siinä ei kyllä ihan helposti päästä. Pidän siitä että purjehdus on haastava laji ja siinä pysty kehittymään jatkuvasti.

Siinä ehkä ne päällimmäiset syyt miksi jaksan aina vaivautua kisoihin. On harmillista että kilpailijoiden määrät ovat vähentyneet. Sekään ei poista sitä aitoa iloa ja riemua, jota koen aina kun kisapäivän aamu valkenee.

Purjehdusterveisin, radalla nähdään!